Jo Nesbøn uusin suomennettu teos Panssarisydän on kahdeksas osa Harry Hole – sarjasta. Jokainen osa on ollut edeltäjäänsä raaempi ja murhatavat edellistä erikoisempia, mutta vaaditaanko nykylukijan säväyttämiseen todella näin paljon verta ja kidutusta? Panssarisydämen juoni on kuitenkin ovelasti kehitelty pienintä yksityiskohtaa myöten ja vie herpaantumatta mukanaan, vaikka teoksessa on yli 600 sivua. Lukija uskoo melko varhaisessa vaiheessa tietävänsä syyllisen, mutta mahtaakohan kirjailija huijata?
Harry Hole on Norjan poliisikunnan nerokkain murhatapausten ratkaisija ja ainoa, jolla on kokemusta myös sarjamurhaajasta. Nyt näyttää uusi sarjamurhaaja olevan liikkeellä, mutta Harry piileskelee Hongkongin huumekortteleissa pahaa oloaan hukuttamassa. Tarvitaan melkoista taivuttelua, ennen kuin Harry suostuu palaamaan töihin – huomatakseen joutuneensa valtataistelun pelinappulaksi. Hänen päättäväisyyttään eivät kuitenkaan enää petokset ja uhkailut horjuta.
Harry Holen alakuloinen ja ristiriitainen hahmo on kiinnostava. Harry ei tavoittele mainetta eikä kunniaa itselleen, vaan pitää pääasiana rikollisten kiinnisaamista. Hänelle ei ole merkitystä sillä, onko syyllinen yhteiskunnan pohjasakkaa vai sen kermaa vai peräti virkatoveri. Moni poliisi on langennut tavoitellessaan valtaa, rahaa ja rakkautta, mutta mikä lienee oikeamielisen Harryn heikko kohta?
PS. Ennen loistavaa rikoskirjailijan uraa Jo Nesbø toimi pörssimeklarina ja oli yksi Norjan tunnetuimmista rockmuusikoista. Kokemusta eri aloilta siis on…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti