Kustantaja: Teos 2013
On tapahtunut valtava ydinräjähdys. Hengissä selvinneet on koottu Hotel Sapiens -nimiseen turvapaikkaan, jossa heistä huolehtivat huippuunsa kehittyneen tekoälyn luomat robottimaiset Kaitsijat. Varmaan ihan tarkoituksella näille Kaitsijoille on annettu nunnan hahmo – he ovat järkeviä, luotettavia ja tunnollisia, mutta kyvyttömiä poikkeamaan heihin iskostetuista säännöistä. Kaitsijoiden hoivaamat ihmiset taas ovat (ihmisille ominaiseen tapaan) tunteiden vietävissä, oikukkaita ja arvaamattomia eli irrationaalisia. Osa henkilöistä on ihan realismin piirissä, mutta joukossa on myös lähinnä fantasiakertomukseen sopivia tyyppejä, esimerkiksi oman varjonsa kanssa osia vaihtava mies ja mitä oudoimpia fobioita lääkäriinsä tartuttava potilas. Hotellialueen ulkopuolisesta maailmasta kukaan ei tiedä mitään, jos siellä ylipäätään mitään enää on olemassakaan. Edes lähitienoota ei näy, sillä heti puistoa rajaavan muurin takana nousee sankka sumuseinämä, joka peittää näkyvistä maiseman, taivaan ja auringon. Kellot eivät toimi: aika on lakannut olemasta.
Hotellin tapahtumista kertovat sen asukkaat, kukin omasta subjektiivisesta näkökulmastaan tai jopa tietoisesti valehdellen ja omia tekojaan kaunistellen. Joissakin kertomuksissa on melkoista tilannekomiikkaa, minkä tehoa vielä lisää kertojan ylen totinen äänensävy. Hupaisia ovat myös hotellin asiakkaiden viihdykkeeksi luodut virtuaalihahmot, koska tekoäly ei pysty ymmärtämään abstrakteja käsitteitä. Esimerkiksi filosofi-matemaatikko Descartesin sanoma kääntyy ihan päälaelleen, kun hänen teesinsä ”ajattelen, siis olen” muuttuu muotoon ”näen unta, olen siis olemassa”.
Leena Krohnin teoksissa on aina viittauksia matematiikkaan ja luonnontieteisiin, niin nytkin. Hotel Sapiens on dystopia eli satiirinen kuvaus ekologisen katastrofin jälkeisestä tulevaisuuden yhteiskunnasta. Koko maailma on tuhoutumassa. Myrkyt kuihduttavat luonnon. Linnut putoavat kuolleina maahan. Silti loppuun jää toivon ele: ryhmän ainoa lapsi nostaa uhmakkaasti talon katolle maailmanlipun liehumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti