Alkuteos: Fine just the way it is
Suomennos: Juhani Lindholm
Yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija Edna Annie Proulx (s. 1935) aloitti kaunokirjailijana vasta viisikymmentä vuotta täytettyään, joten hänen tuotantonsa on jäänyt melko suppeaksi. Proulxin toinen romaani Laivauutisia saavutti maailmalaajuista mainetta, kaunokirjallisuuden Pulitzer-palkinnon ja National Book Awardin. O. Henry -palkinto tuli vuonna 1998 novellista Brokeback Mountain ja vuonna 1999 novellista Maan muta. Elokuviksikin Proulxin teoksia on kääntynyt. Lasse Hallströmin ohjaama Laivauutisia valmistui vuonna 2002, muttei saavuttanut mainittavampaa menestystä. Ang Leen ohjaama Brokeback Mountain (2005) sen sijaan voitti lukuisia palkintoja, mm. neljä Golden Globea ja kolme Oscaria. Se on muuntunut oopperaksikin, jonka libretto on Annie Proulxin itsensä tekemä ja sävellys yhdysvaltalaisen (ja suomalaiset sukujuuret omaavan) Charles Wuorisen. Ensi-ilta oli Madridin Teatro Realissa 28.1.2014.Vuonna 2013 ilmestynyt Näin on hyvä on kolmas teos novellikokoelmien sarjassa, jonka aiempia osia ovat Lyhyt kantama (2001) ja Maan tomua (2007). Miltei kaikki novellit sijoittuvat Wyomingiin, jossa Proulx itsekin asuu. Ajallisesti niissä liikutaan esihistoriasta nykypäivään eli biisoninmetsästyksestä Irakin sotaan. Yhteistä kaikille on elämän karuus ja olojen ankaruus, ihmisen taistelu luontoa ja köyhyyttä vastaan. Vaikeat olot muokkaavat ihmisistäkin karuja, pidättyväisiä ja vaiteliaita: lapset kasvavat ilman hellyyttä, naiset raatavat ilman tunnustuksen sanaa, herkkäuskoiset jäävät mahtimiesten ja keinottelijoiden jalkoihin. Yksikään novelli ei lopu onnellisesti, vaikka alku vielä lupailisi onnea ja menestystä, sillä pieni sattuma tai erehdys voi kääntää kaiken. Proulx kuvaa ihmisiä ja tapahtumia mustaa huumoria viljellen, tarkkanäköisesti ja kauniisti. Osuvista sanoista ja lauseista saa varmasti kiittää myös suomentajaa, Juhani Lindholmia.
Kokoelman novelleista jylhimpiä on 1800-luvulle sijoittuva Vanhoja cowboylauluja. Nuoret Archie ja Rose rakentavat pienen unelmiensa talon lumoavan kauniiseen mutta karuun Sierra Madreen. He uskovat ahkeruudella ja sitkeydellä voittavansa kaikki vastukset, mutta toisin käy. Ankara lumitalvi koituu heidän kohtalokseen ja parin talven perästä talokin on jo raunioina. Novellista tulevat kansanlaulut mieleen.
Novelleista mielenkiintoisin on Maha pystyssä ojassa. Äiditön Dakotah on valmis kiintymään kehen tahansa, mutta päätyy pettyneenä yksinhuoltajaksi. Värväytyminen armeijaan ja sitä myötä osallistuminen Irakin sotaan näyttää avartavan hänen elämäänsä ja tarjoavan jopa rakkauden mahdollisuuden, mutta lopulta on edessä paluu kotiseudulle, ankeaan ja ahtaaseen tulevaisuuteen. Joskus sitä on kohtalon edessä avuton kuin lehmä selällään mutaojassa, mutta naiset jaksavat silti:
Karjatiloilla naiset pitivät kaiken kasassa – he laittoivat ruokaa isoille ihmisjoukoille, siivosivat, kasvattivat lapsia ja kuskasivat heitä rodeoharjoituksissa ja 4-H: tilaisuuksissa, hoitivat kirjanpidon ja maksoivat laskut, vastasivat ensiavusta, kävivät postissa ja hakivat rehua tukusta, veivät koirat ja kissat rokotettaviksi ja usein vielä ratsastivat yhdessä miesten kanssa polttomerkitsemis- ja kuljetuskeikoilla, mutta samaan aikaan heitä kohdeltiin suunnilleen yhtä kunnioittavasti kuin pihvilihaa, jonka tuotantoa he olivat edistämässä.
Kokoelmassa on myös kaksi satiirista novellia Helvetistä, jota Paholainen yrittää kehittää nykyaikaisemmaksi. Enää eivät tsunamit, kuivuus ja paahteet ole pelkästään Helvetille ominaisia, vaan ihminen on saanut ne aikaiseksi maan päälläkin. Niinpä Paholaisen on kehitettävä uudenlaisia kidutuskeinoja esimerkiksi ammattipyöräilijöille, lehmipojille ja Kanadan verovirastolle. Nämä novellit poikkeavat täysin kokoelman muusta sisällöstä ja tyylistä ja tuntuvat vähän turhilta. Vai onko kirjailijan ajatuksena korostaa sitä, että monen mielestä Wyomingkin käy helvetistä? Vaikka sen asukkaat toteavatkin: ”Wyoming on hyvä näin!”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti