Kustantaja: Bazar 2014
Alkuteos: The Terrible Thing That Happened to Barnaby Brocket
Suomennos: Laura Beck
Kuvitus: Oliver Jeffers
Alkuteos: The Terrible Thing That Happened to Barnaby Brocket
Suomennos: Laura Beck
Kuvitus: Oliver Jeffers
Irlantilainen John Boyne (s.
1971) tuli tunnetuksi romaanillaan Poika
raidallisessa pyjamassa. Tämän lisäksi hän on julkaissut seitsemän
aikuistenromaania ja neljä lastenkirjaa. Viimeisin teos Leijuva poika on hieman hankalasti määriteltävissä, sillä se on
tyyliltään lastenromaani mutta sisältönsä puolesta sopiva aikuisillekin.
Brocketin perheen isä ja äiti
ovat nuorina kokeneet asioita, jotka ovat saaneet heidät etsimään äärimmilleen
viedyn tavallisuuden tarjoamaa näkymättömyyttä. Kaikki tuntuukin sujuvan suunnitelmien
mukaan: on normaali koti ja normaalit askareet, kaksi normaalia lasta ja
normaali koira. Sitten syntyy perheen kuopus Billy. Billy ei ole normaali;
Billy uhmaa painovoimaa ja leijuu.
"Veljenne on hiukan erilainen kuin me muut", Alistair oli kertonut heille sinä aamuna valiten sanansa huolella. "Olen varma että se on vain väliaikaista, mutta se on silti hyvin kiusallista. Olkaa kilttejä älkääkä tuijottako häntä. Jos hän kuvittelee että hänen hulluttelunsa kiinnostaa teitä, se vain yllyttää häntä lisää."
Billyn pesutilojen
käyttöön liittyi monenmoisia hankaluuksia, mutta olisi ehkä epähienoa puuttua
niihin lähemmin tässä. Riittäköön kun kerron, että suihkussa käynti oli vaikeaa,
kylpeminen poissa laskuista ja vessassa käynti asetti sellaisia haasteita,
ettei sirkuksen etevin käärmemieskään olisi pystynyt suoriutumaan niistä
kunnialla.
Vanhemmat pitävät vuosikausia Billyn sisällä talossa piilossa naapureiden katseilta, mutta pehmustavat sentään katot patjoilla jotta pojan olisi mukavampi olla. Entäpä kun Billy tulee kouluikää – silloinhan hänen on poistuttava kotoa? Ratkaisu on hiekalla täytetty selkäreppu, joka ankkuroi pojan maahan ja näyttää tarpeeksi normaalilta. Silti vanhemmat pitävät Billyä kiusankappaleena, jota ilman voisi hyvin tulla toimeen (sisko ja veli eivät ole samaa mieltä). Tapahtuu kauhistuttava ja sydäntäsärkevä asia, jonka seurauksena Billy saa leijua enemmän kuin tarpeekseen. Samalla hän näkee, miten paljon maailmassa on normaalista poikkeavia ihmisiä ja oppii hyväksymään oman erikoislaatuisuutensa.
Vanhemmat pitävät vuosikausia Billyn sisällä talossa piilossa naapureiden katseilta, mutta pehmustavat sentään katot patjoilla jotta pojan olisi mukavampi olla. Entäpä kun Billy tulee kouluikää – silloinhan hänen on poistuttava kotoa? Ratkaisu on hiekalla täytetty selkäreppu, joka ankkuroi pojan maahan ja näyttää tarpeeksi normaalilta. Silti vanhemmat pitävät Billyä kiusankappaleena, jota ilman voisi hyvin tulla toimeen (sisko ja veli eivät ole samaa mieltä). Tapahtuu kauhistuttava ja sydäntäsärkevä asia, jonka seurauksena Billy saa leijua enemmän kuin tarpeekseen. Samalla hän näkee, miten paljon maailmassa on normaalista poikkeavia ihmisiä ja oppii hyväksymään oman erikoislaatuisuutensa.
John Boyne on kirjailija,
joka rakentaa juonen niin taitavasti että se pitää mielenkiinnon yllä loppuun
saakka ja tarjoaa yllätyksiä. Samalla hän ujuttaa hienovaraisesti mukaan varsin
syvällisiä ja kipeitä asioita. Lopputulos ei ole naiivi, vaan mukana on
sopivasti särmää.
PS. Miksi päähenkilön nimi Barnaby on muutettu suomennoksessa Billyksi? Toki Billy on lapsille helpompi, mutta eikö silloin olisi yhtenäisyyden vuoksi pitänyt muuttaa muidenkin henkilöiden nimet?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti