Kustantaja: Tammi 2017
Alkuteos: 4 3 2 1
Suomennos: Ilkka Rekiaro
Sukutarun mukaan Fergusonin isoisä
saapui New Yorkiin 1900-luvun ensimmäisenä päivänä. Täällä juutalainen Isaac
Reznikoff oli aikonut ottaa nimekseen aitoamerikkalaisen Rockefellerin, mutta
vahingossa hänestä tulikin skotlantilaissävyinen Ichabod Ferguson.
…Ferguson
kääntäisi idean päälaelleen eikä kirjoittaisikaan yhdestä henkilöstä, jolla on
kolme nimeä, vaan keksisi kolme versiota hänestä itsestään ja kertoisi heidän
tarinansa oman tarinansa rinnalla (jossain määrin oman tarinansa, sillä
hänestäkin tulisi sepitteinen versio), ja hän kirjoittaisi kirjan neljästä
identtisestä mutta erilaisesta ihmisestä, joilla olisi sama nimi, Ferguson.
Archibald Isaac Ferguson kertoo
siis neljä eri versiota itsestään. Yhteistä on sukutausta ja syntymä, mutta sen
jälkeen eri versioiden pojat alkavat ajautua yhä etäämmälle toisistaan. Joku
pojista ei saavuta aikuisikää, joku menettää isänsä kuoleman tai avioeron
vuoksi, joku vammautuu pahasti, joku viettää homoeroottista elämää, joku joutuu
uskonnolliseen kriisiin. Kullakin Fergusonilla on omat ystävänsä ja omat
petikumppaninsa, joskin joka versiossa esille nousee yksi nimi: Amy. Kukin
Ferguson rakastaa kirjallisuutta, elokuvia ja urheilua, mutta rakkaimpien
kirjojen listat eroavat toisistaan, kiintymys elokuviin on erilaista ja
urheilulajit vaihtelevat. Fergusonit ovat kiinnostuneita myös lehtityöstä; onpa
yhdellä nuorella Fergusonilla koulussa oma lehtikin. Näin Auster saattaa
vyöryttää lukijan eteen tietoa ja analyyseja todella laajassa mittakaavassa.
4
3 2 1 on myös kertomus Yhdysvalloista 1950-1970-luvuilla. Tuona ajanjaksona
tapahtui monia poliittisesti ja historiallisesti merkittäviä asioita: Kuuban
kriisi, salamurhat, avaruusohjelma, rotumellakat, opiskelijaprotestit,
Vietnamin sota… Ferguson itse on joka versiossa melko tavalla sivustakatsojana.
Aikuisuuden kynnyksellä hän ei vastusta sotaa yleensä, vaan nimenomaan
Vietnamin sotaa, koska ei näe sille oikeutusta. Mellakoimaan hän ei ryhdy,
mutta päättää mennä mieluummin vankilaan kuin armeijaan.
Austerin kirja tuo väistämättä
mieleen Kate Atkinsonin upean romaanin Elämä
elämältä. Sen runollisuuden ja huumorin rinnalla 4 3 2 1 vaikuttaa hieman tasapaksulta. Siinä on monia kiinnostavia,
hauskoja ja osuvia kuvauksia, mutta myös paljon toistoa. Fergusonien eri
versiot eivät poikkea toisistaan mitenkään ratkaisevasti, vaikka joku heistä kapinoikin
hieman enemmän kuin toinen ja joku menestyy paremmin kuin toinen. Kirja on
kerta kaikkiaan liian laaja, 1141 sivua on liikaa. Kenties hahmottaminen olisi
ollut helpompaa, jos olisi lukenut jokaisen Ferguson-version erikseen alusta
loppuun eikä kirjan tarjoamina pätkinä. Pääteema tulee kyllä selväksi:
…me
emme koskaan saa tietää, valitsimmeko oikein vai väärin. Siitä voisi olla varma
vain, jos kaikki tosiasiat olisivat tiedossa, ja ne voi saada selville vain
olemalla kahdessa paikassa yhtä aikaa, mikä on mahdotonta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti