Kustantaja:
Tammi 2018
Alkuteos:
Helikopterrånet
Suomennos: Kari Koski
Helikopteriryöstö-trilleri
perustuu todelliseen tapahtumaan. Aamuhämärissä 23.9.2009 ryöstäjät iskivät
Etelä-Tukholman Västbergassa sijaitsevaan rahavarastoon ja katosivat mukanaan 39
miljoonaa kruunua. Rahoja ei ole tähän päivään mennessä saatu takaisin. Kun
Jonas Bonnieria pyydettiin kirjoittamaan aiheesta, hän ei kiinnostunut niinkään
itse ryöstöstä vaan sen suunnitelleista ja toteuttaneista ihmisistä.
Haastattelujen avulla Bonnier selvitteli neljän päätekijän taustoja,
henkilökohtaisia suhteita ja tavoitteita. Kirja perustuu paljolti tosiasioihin,
mutta on kuitenkin fiktiota.
Ryöstöä pohjustetaan jo joulukuussa 2008, mutta varsinainen
suunnittelu alkaa pari kuukautta myöhemmin. Kyseessä on niin suuri juttu, etteivät
osallistujat jaksa itsekään täysin uskoa sen toteutumiseen. Palat kuitenkin
loksahtavat paikalleen pikkuhiljaa. Löytyy tekijöitä, löytyy tarvikkeita.
Käytetään hyväksi suhteita ja rahaa. Välillisesti mukana on lopulta varsin iso
joukko ihmisiä, joista suurin osa ei tiedä lainkaan, mihin osallistuu. Toki
tulee mokia ja takapakkia, mutta suunnitelma kestää. Helikopterikin löytyy!
”Sinä siis sanot”, Sami yritti nopeasti tiivistää, ”että meidän täytyy
löytää helikopteri. Ja lentäjä. Sitten meidän pitää räjäyttää reikä kattoon,
mennä tikkaita alas ja ottaa rahat. Ja siihen saa kulua enintään kymmenen
minuuttia. Ja samalla meidän pitää huolehtia siitä etteivät poliisihelikopterit
pääse ilmaan.”
”Aivan, aivan”, Maloof nyökkäsi.
Suunnilleen niin hän näki asian.
”Tuo kuulostaa… huomaat kai itsekin miltä se kuulostaa, vai mitä?” Sami
kysyi. ”Ymmärrätkö mitä tarkoitan?”
Maloof nauroi mutta ylpeänä. Hänen
mielestään suunnitelma oli täynnä mahdollisuuksia, haasteita, suuruutta.
Bonnier esittää dramaattiset tapahtumat totuudenmukaisesti.
Varaskoplan kuvauksessa hän sen sijaan on käyttänyt mielikuvitustaan. Jokainen
lähtee ryöstöön mukaan omista syistään ja kokee sen eri tavalla. Kertomuksen
edetessä kaikista muodostuu elävä ja monipuolinen kuva.
Irakilainen muslimi Sami Farhan on entinen nyrkkeilijä ja näöltään
miltei pelottava. Hän on kuitenkin hyväluontoinen perheenisä, joka saapuu neuvotteluihinkin
vauva kainalossaan. Pikkurötöksistä vankilassa istuneen Samin pitäisi
Karin-vaimon vaatimuksesta aloittaa kunniallinen elämä, mutta muutosvaiheessa
tarvitaan rahaa. Lisäksi on kunniavelkaa sukulaisille.
Libanonista saapunut Michel Maloof luuli toimivansa
järkevästi tuhotessaan passinsa heti Ruotsiin päästyään, mutta jäikin maahan
jumiin. Maalof on mies, josta on vaikea saada otetta. Hän hymyilee, myötäilee muita
ja pitää omat näkemyksensä salassa. Toisaalta hän ei provosoidu helposti. Hän keksii
koko ajan uusia rikastumiskeinoja, mutta päätyy usein menestyksen sijasta vankilaan.
Entisestä Jugoslaviasta kotoisin oleva Zoran Petrovic lähtee
hankkeeseen mukaan lähinnä jännityksen vuoksi. Huomattavan varallisuutensa aina
optimistinen Zoran on hankkinut epäilyttävin keinoin, mutta niin taitavasti
ettei ole koskaan jäänyt kiinni. Hän on oikea manipuloinnin mestari, joka
nuoresta asti on osannut etsiä kustakin ihmisestä tämän heikon kohdan.
Ruotsalainen Niklas Nordgren taas rakastaa teknisiä
haasteita ja tekee korjaamollakin ylitunteja pelkästä mielenkiinnosta. Nuorena
hän oli maailmanmatkaaja ja seikkailija, mutta nyt lähes alistunut värittömään
elämään. Ei ehkä kuitenkaan ihan? Hän ei menetä malttiaan vastoinkäymisten
tullessa, koska odottaa aina pahinta.
Rikollisryhmän vastapainona on joukko poliiseja. Näistä
kärkihahmoksi nousee Caroline Thurn, erikoisryhmän johtaja keskusrikospoliisin
rikosyksikössä. Lähes anorektinen Caroline valvoo yöt töitä tehden, mutta
pystyy päivän mittaan ottamaan mikrounia vaikka autoa ajaessaan. Hän on
eristäytyvä, mutta yhteistyökykyinen ja lämminsydäminen.
Ruotsin poliisille tihkuu jo hyvissä ajoin tietoa
suunnitellusta ryöstöstä, muttei tarkkaa kohdetta eikä päivää. Eri osastojen
pitäisi tehdä nyt yhteistyötä, mutta keskinäisen kilpailun vuoksi tiedonkulku
ontuu ja syntyy arviointivirheitä.
”Puhutaanko nyt koko iskuryhmästä?” Berggren kysyi.
”Täysin aseistettuna”, Olsson vastasi. ”Ja heillä on käsky ampua
helikopteri alas, jos on tarpeen.”
”Tässä on nyt kyse suunnitellusta
ryöstöstä”, Thurn huomautti. ”Se on näyttävä isku ja mahdollisesti paremmin
suunniteltu kuin mikään mitä Ruotsin maaperällä on ennen nähty. Mutta se on yhä
ryöstö, ei vallankaappaus. Rikospoliisilla on resurssit hoitaa tämä omin
voimin. Me emme ole avun tarpeessa…”
Lopullisesti tilanne luisuu käsistä siinä vaiheessa, kun
poliisin oma helikopteri on poissa pelistä ja lainsäädäntö estää kutsumasta
muuten varsin halukasta armeijaa mukaan poliisioperaatioon.
Helikopteriryöstö
pitää lukijan otteessaan yllättävän tehokkaasti, vaikka ryöstön vaiheet ja sen
lopputulos ovat yleisessä tiedossa. On siellä kirjan lopussa sentään
yllätyskin. Kiinnostava kirja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti