Kustantaja:
Otava 2018
Alkuteos:
The Woman in the Window
Suomennos: Jaakko Kankaanpää
Nainen ikkunassa
tuo jo nimensäkin puolesta mieleen Paula Hawkinsin menestysteoksen Nainen junassa. Jotain yhteistä saattaa
löytyäkin juonen kehittelyssä ja ilmapiirissä, mutta Finnin teoksessa on silti
omaleimaisuutta ja uusia ideoita.
New Yorkin Harlemissa asuva Anna Fox on linnoittautunut
kotiinsa. Jonkin hirveän tapahtuman jälkeen hänelle on puhjennut avoimen paikan
kammo eikä hän pysty astumaan ovesta ulos paria askelta pidemmälle edes avatun
sateenvarjon suojissa. Siitäkin on tajunta mennä.
Voi kuinka
toivoisinkaan, että voisin seistä sillalla. Tai helvetti sentään jonossa.
Kotiaan tai itseään Anna ei jaksa hoitaa jo siitäkin
syystä, että on Merlot-viinin ja voimakkaiden psyykelääkkeiden holtittoman
käytön vuoksi jatkuvasti enemmän tai vähemmän tokkurassa. Hän asuu yksin, mutta
keskustelee säännöllisesti miehensä ja tyttärensä kanssa. Nämä ovat ”lähteneet
pois”, mikä saattaa tarkoittaa montaakin asiaa.
Anna oli ennen sairastumistaan kunnioitettu ja menestyksekäs
lastenpsykologi. Nyt hän tarjoaa apuaan internetissä agorafobiasta kärsiville.
Tämän lisäksi Annan päivät kuluvat lähinnä mustavalkoisten trilleriklassikkojen
katselussa ja naapureiden tarkkailussa. Ikkunasta on hyvä seurata omin silmin
ja tarvittaessa kameran zoomin välityksellä, mitä lähiympäristössä tapahtuu.
Naapureiden mielestä Anna on lähinnä harmiton hullu, jota lapset toisinaan käyvät
pilkkaamassa oven takana.
Eräänä päivänä kadun vastakkaiselle puolelle numeroon 207
muuttaa Russellin perhe: konsulttifirmassa työskentelevä Alistair, vaimo Jane
ja teini-ikäinen poika Ethan. Alkaa tapahtua. Ensin Annan luona vierailee 16-vuotias
mukava ja aika herkältä vaikuttava Ethan. Seuraavana päivänä rouva
Russell osuu paikalle, kun lapset pommittavat Annan taloa raaoilla kananmunilla. Hän ajaa lapset pois ja hoivailee pihalle pyörtynyttä Annaa. Tässä olisi mahdollisuus ystävyyteen, mutta jo paria päivää myöhemmin Anna todistaa ikkunastaan murhaa.
Janen käsivarsi painuu
ikkunaan. Hänen silmänsä ovat suuret, anovat. Hänen suunsa sanoo jotakin, mitä
en kuule, en ymmärrä. Ja sitten, ajan hidastuessa, lähes pysähtyessä, hän
painaa kätensä ikkunaan ja kaatuu sivulle niin että ruutuun jää kädestä suuri
leveä veritahra.
Tosin osoittautuu, että Alistairin vaimo Jane Russell on
ihan eri nainen ja erittäin vahvasti elossa. Kuka siis oli murhattu nainen? Vai
tapahtuiko edes mitään murhaa? Poliisit ainakin arvelevat, että Anna kuvitteli kaiken
lääketokkurassaan tai että hän haki yksinäisyydessään huomiota ja seuraa.
Nainen ikkunassa on
juoneltaan johdonmukainen ja pysyy jännittävänä loppuun saakka, vieläpä ilman
raakuutta ja verisiä yksityiskohtia. Annan menneisyys avautuu pikku hiljaa ja
syyt sairauteen saavat selityksensä. Hän on tavanomaisesta poikkeava
sankaritar, jonka puheisiin ja havaintoihin ei aina pysty luottamaan - epäileehän
hän itsekin itseään tilanteen kääntyessä yhä kummallisemmaksi ja uhkaavammaksi.
Samalla hämääntyy lukijakin. Joitakin asioita saattaa arvata, mutta kyllä
yllätyksiäkin tulee. Hyvää viihdettä kesään!
A. J. Finn on pseudonyymi, jonka takaa löytyy New Yorkissa
asuva kustantaja Daniel Mallory (s. 1979). Nainen
ikkunassa on hänen esikoisteoksensa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti