Kustantaja: Teos 2018
Psykologin koulutuksen saanut Sointu Suominen on nainen,
jota aviomies Sampo kuvaa hellästi ”maailman sydämellisimmäksi pölvästiksi” ja
jotkut muut määreellä ”ei penaalin terävin kynä”. Sointu innostuu helposti ja oikein kovasti innostuessaan käy ylikierroksilla,
rupeaa höpöttämään ja hosumaan. Toisaalta hän saattaa helposti vajota omiin
ajatuksiinsa, ruveta seuraamaan jotain oman logiikkansa mukaan polveilevaa
ajatuskulkua ja hukata käsitteillä oleva asia kokonaan.
Nyt Sointu on kouluttautunut kiinteistönvälittäjäksi ja
etsii asiakkaita DO-MI-SO-firmalleen maailmoita syleilevän bloginsa avulla. Blogitekstien
ajatukset ovat varsin korkealentoisia ja koskevat enemmänkin ihmisten henkistä
hyvinvointia kuin kiinteistökauppaa.
Pysähtykäämme aloillemme
ja tunkekaamme jalkamme läpi kaiken sen mielipiteistä, ennakkokäsityksistä,
perinteistä, harhakäsityksistä ja näennäisyyksistä koostuvan mudan ja moskan –
jonka muodostajat ovat kirkko, valtio, runous, filosofia ja uskonto ja joka
peittää koko maapallon Pariisista Lontooseen, New Yorkista Bostoniin ja Concordiin
– kunnes jalkamme tapaavat kovan pohjan
ja peruskallion, jota voimme kutsua todellisuudeksi ja josta voimme sanoa:
”Tässä se on, ei epäilystäkään.”
Toimeksiantoja ei tule satelemalla eikä myydyistä asunnoista
saatu välityspalkkio ole missään suhteessa tehtyyn työmäärään – etenkään kun
Sointu ei malta olla hoitelematta asiakkaidensa henkistä puolta samalla.
Turkkiin muuttavan naisen yksiön nopean myymisen jälkeen ei tapahdu mitään,
kunnes Soinnulle tarjotaan välitettäväksi kaksikerroksista ainutlaatuista
rivitaloasuntoa. Asuntoon liittyy mysteeri:
Ester Rönnberg, kuollut
epäselvissä olosuhteissa. Miksi ihmeessä
äiti leipoi keskellä yötä juhlapuvussa? Eihän äiti melkein koskaan leiponut
mitään. Työhönsä keskittynyt nainen, joka ei viihtynyt keittiössä.
Eihän Sointu voi vastustaa kiusausta ruveta taas rouva
Etsiväksi. Oliko Ester Rönnbergin kuolemaan syynä kirje, jossa vihjataan
aviomiehen petollisuuteen? Kuka vihjailija on? Onko vihjailuissa perää? Siinä
sivussa tulee selviteltyä naapuruston outoja tapahtumia. Asuntomurtoa, jossa
viedään kuluneet lenkkarit muttei kalliita viinaksia. Joka päivä kesken
työpäivän kotiinsa ryntäilevää miestä. Juopotteleva miestä, jonka kotona
tapahtuu vesivahinko kahteen otteeseen. Ja kuka on Anonymous, joka kirjoittelee
ala-arvoisia kommentteja Soinnun blogiin?
Valuneen taikinan
tapaus ei ole dekkari, vaikka siinä arvoituksia ratkotaankin. Se on
ironisen hauska kertomus hieman omalaatuisista ihmisistä. Välillä teksti
ryöppyää koskena eteenpäin ja asioita ladellaan perä perää kappalekaupalla.
Mukana on hauskoja sanontoja: Sointu on ”ymmärtämisen höyrysauna” ja imee
vaikutelmia ”silmäpilleillä”. Kokouksessa jotain asiaa vastustavat henkilöt
”mylläkkäjuoksevat” muita kumoon.
Tässä on juuri sopivaa luettavaa vaikka juhannukseksi! Kirja
jossa pirteän ironian ohella on sydämen hyvyyttä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti