RATINEN, SUVI: Hyvä tarjous

Kustantaja: Otava 2021

Suvi Ratinen hurmasi lukijansa lestadiolaisuutta raikkaasti ja huumorilla käsittelevällä romaanillaan Matkaystävä (Otava 2019). Kirja perustui Ratisen omiin kokemuksiin ja niihin perustuu myös hänen uusin romaaninsa eli Hyvä tarjous, jossa hän pui ihmisen suhdetta rahaan.

Kati Viktoria Määkkönen syntyi muutamaa viikkoa myöhemmin kuin Ruotsin prinsessa Victoria, mistä äiti sai idean tyttärensä toiseen etunimeen. Muuten eivät Katin ja prinsessan elämät ole kulkeneet samoja latuja. Kati on kyllä sukunsa ensimmäisiä maistereita, mutta ei ole kansatieteen arvosanalla saanut kolutusta vastaavaa työtä, vaan työskentelee rautakaupan myyjänä. Ja viihtyy ihan hyvin.

Prinssi Danieliakaan Kati ei ole rinnalleen löytänyt, vaan eronnut kummastakin pitkästä avosuhteestaan. Omia lapsia ei ole. Mutta valtakunnan Kati saattaisi vielä saada, sillä hän on alkanut suunnitella ostavansa suvun satavuotiaan torpan, entisen mummolan ja nyt Katin vanhempien asuttaman Vähälän Keski-Suomessa.

Katin mahdollisuudet talon ostoon ovat parantuneet, sillä hän on ylenemässä päälliköksi. Lisäksi Kati on lapsesta asti tottunut elämään nuukasti. Perheen pyhä periaate on aina ollut, ettei kalliilla osteta mitään, vaan odotetaan kunnon alennuksia (-60 %) ja hyödynnetään tarjouksia. Vahinkotavaratalosta ostettu joululahja on riittävän hyvä, vaikka haisisikin savulta.

Vanhemmat ovat nuukailleet myös kiitoksissa ja kannustuksissa. Serkkutyttö Ninan lahjakkuutta, menestyksekästä uraa ja perhettä kehutaan estottomasti, mutta Katin ja isosiskonsa Sarin saavutuksille ja suunnitelmille hymähdellään väheksyvästi. Vähälän osto olisi Katille tilaisuus näpäyttää vanhempiaan.

Minun kehoni on rakennettu tarjousruolla ja mieli vähättelyllä.

Innossaan Kati on jo myynyt kaikki arvokkaimmat tavaransa saadakseen käsirahan kokoon, neuvotellut pankin kanssa lainasta ja löytänyt takaajan. Vähälän kunnostamiseen hänellä on tarkat suunnitelmat: naurettava autotalli maan tasalle, sisällä talossa avaruutta seiniä poistamalla, isoisän isän veistämiä hirsiä esiin, rojut pois ja parhaat tavarat kauniisti esille. Tyttären suunnitelmista tietämättömät vanhemmat ovat kuitenkin tehneet jo ratkaisuja, jotka saattavat järkyttää Katin tulevaisuudenhaaveita.

Olen taas se lapsirukka, joka tajuaa, ettei meidän perheessä edes joulupukilla ole varaa ostaa muualta kuin vahinkotavaratalosta. Ei meillä ole rahaa uskoa satuihin ja unelmiin. Me väistämme sivuun ja meille kyllä kelpaa se, mikä muilta jää yli, jos jotakin jää… Olen loisten ja irtolaisten sukua, ikuinen toisten nurkissa kyyhöttävä hyyryläinen, jolta on viety maat ja mökit.

Hyvä tarjous -romaania on helppo lukea. Siinä on arkisia asioita, joita moni voi omalta elämäntaipaleeltaan tunnistaa, mutta myös riehakkaita ylilyöntejä ja lapasesta lähteneitä tilanteita. Henkilöt on kuvattu lempeän ironisesti. Esimerkiksi Katin äiti säästää miltei pakkomielteisesti vanhat lahjapaperit ja härskiintyneet hoitoaineet, mutta leikkelee surutta Marimekon vintagekankaita tilkkupeittoa luodessaan.

Kirjassa käsitellään köyhyyttä monen sukupolven näkökulmasta. Katin isoisän isä Huuko eli raskaan ja puutteenalaisen elämän huutolaispojasta vaivaistalon asukiksi. Seuraavat sukupolvet puolestaan nousivat suurten uhrausten ja uurastusten ansiosta keskiluokkaan, kunnes 1990-luvun lama ja pankkikriisi olivat viedä kaiken. Nykyään taas yhä useampi jää työttömyyden tai sairauden takia tyhjän päälle ja joutuu turvautumaan ruoka-apuun. Koettu hätä tuntuu jääneen ihmisten perimään niin, että yhä nuukaillaan, vaikka todellista tarvetta ei enää olisikaan.

Katin kohdalla vanhat asenteet kyllä ovat jo muuttumassa, vaikka se ei käykään helposti. Silti ei ole epäilystäkään siitä, etteikö tämä nainen pärjäisi!