Kustantaja: Minerva 2023
Alkuteos: Le Grande Monde
Suomennos: Susanna Tuomi-Giddings
Pierre Lemaitre (s. 1956) on ranskalainen psykologi ja
kirjailija, jonka trilogia kahden maailmansodan välisestä Ranskasta oli
myyntimenestys ja joka palkittiin trilogian aloitusosasta Näkemiin taivaassa
arvostetulla Goncourt-palkinnolla. Nyt kirjailija on aloittanut uuden, maailmansotien
jälkeiseen aikaan sijoittuvan Suuri maailma -sarjan, jonka ensimmäinen
osa Loistavat vuodet käsittelee ajanjaksoa maaliskuusta marraskuuhun
vuonna 1948. Tapaamme myös aiemmasta sarjasta tuttuja henkilöitä.
Beirutissa asuva Pelletierin perhe on ansainnut
varallisuutensa saippuatehtaalla, jonka jatkuva kehittäminen on Louis-isälle
todellinen intohimo. Herra ja rouva Pelletier ovat yksituumaisia ja rakastavia
ja haluaisivat pitää perheensä mahdollisimman tiukasti koossa. Lapset kuitenkin
hajaantuvat maailmalle kuka mistäkin syystä.
Perheen esikoinen Jean eli Pullero on jo syntymästä määrätty
isänsä työn jatkajaksi, mutta hänellä ei ole lahjoja eikä intohimoa, joten
yritys osallistua tehtaan toimintaan epäonnistuu surkeasti. Jean pakenee
vaimonsa kanssa Pariisiin, mutta valitettavasti hän on epäonnistunut myös puolison
valinnassa. Avioliittoonsa pettynyt Geneviéve nolaa ja pilkkaa miestään salakavalasti,
hymyssä suin, mutta kuinkahan paljon hän tietää miehensä synkemmästä puolesta?
Lahjakas François puolestaan lähtee Pariisiin muka
pyrkiäkseen arvostettuun oppilaitokseen ja valmistuakseen opettajaksi, mutta
oikeasti hänen mielessään on vain sanomalehden toimittajan ura. Vanhemmilleen hän
kertoilee suurenmoisesta opintomenestyksestään, vaikka tosiasiassa raataa lehden
pakkaamossa.
Äidin suosikki Étienne suuntaa
Saigoniin, kun hänen muukalaislegioonaan liittyneestä Raymond-rakkaastaan ei
ole kuulunut mitään muutamaan viikkoon. Étienne ymmärtää numeroita, joten työ
valuuttavirastossa sopii hänelle hyvin ja tarjoaa samalla mahdollisuuden etsiä
tietoja Raymondista. Sotatoimiin liittyvää salailun muuria on kuitenkin vaikea
murtaa.
Perheen kuopus, kahdeksantoistavuotias Hélène, kärsii
jäätyään yksinään vanhempiensa luo Beirutiin ja etenkin jouduttuaan eroon
sielunkumppanistaan Étiennestä. Hän karkaa alaikäisenä Pariisiin toivoen
löytävänsä turvapaikan joko Jeanin tai Françoisin luona, mutta äkkipikaisena ja
omapäisenä neitosena harhautuu pian ihan omille teilleen.
Herra Pelletier ei olisi koskaan myöntänyt sitä, mutta
Étiennen lähtö oli tuntunut hänestä pahemmalta kuin hän tahtoi myöntää. Hän
suri salaa yhtä paljon kuin Hélène, sillä hän ikävöi kovasti, todella kovasti,
nuorimman poikansa sukkeluutta, hänen niin sydämeen käyvää elämäniloaan. Kotoa
puuttui nyt jotain. Vielä enemmän kuin Pulleron tai Françoisin
lähdön jälkeen.
Pierre Lemaitre kertoo todellisen tarinankertojan otteella
Pelletierin suvusta ja etenkin sen sekoilevasta nuorisosta. Kunkin sisaruksen elämästä
ja kokemuksista lähtee oma säikeensä, joka kietoutuu lopulta yhteen toisten
säikeiden kanssa ja paljastaa samalla epäpätevyyttä, juonittelua ja
kaksinaamaisuutta niin politiikassa ja taloudessa kuin oikeuslaitoksessa ja
sanomalehtimaailmassa. Odottamattomat sattumat nostattavat jännitystä. Yllätyksiä
on luvassa.
Loistavat vuodet -teoksen tiedollisesti kiinnostavin
osuus sijoittuu Ranskan Indokiinaan eli siirtomaa-alueelle, johon kuuluivat
vuosina 1887–1954 nykyiset Vietnamin, Laosin ja Kambodžan
valtioiden alueet. Vuonna 1941 perustettu Vietminh-liike ajoi Vietnamin
vapauttamista ja jopa julisti maan itsenäiseksi vuonna 1945, mutta Ranska ei
luopunut siirtomaaherruudestaan. Kirjassa kerrotaan kaunistelematta
julmuuksista, joita sodan aikana tehtiin puolin ja toisin. Entäpä alueelle
syntyneet lukuisat lahkot – olivatko ne niin merkittäviä kuin kirjassa annetaan
ymmärtää?
Loistavat vuodet on monitahoinen romaani, jonka
kohdalla paksuus on plussaa! Sen voi lukea sukutarinana, historiallisena
romaanina, trillerinä tai yhteiskunnallisena satiirina – juoni pitää kyllä
otteessaan! Jatko-osia ei malttaisi millään odottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti