PETERS, TORREY: Detransition, baby

Kustantaja: Kosmos 2023

Alkuteos: Detransition, Baby

Suomennos: Natasha Vilokkinen

Yhdysvaltalaisen Torrey Petersin esikoisromaani Detransition, baby palkittiin PEN / Hemingway -palkinnolla ja nimettiin transkirjallisuuden merkkiteokseksi. Peters oli ensimmäinen transnainen, jonka romaani asetettiin ehdolle Women’s Prize for Fiction -palkintoon, mikä herätti tietyillä tahoilla vastustusta. Transnaisen ei katsottu olevan ”oikea” nainen eikä siis oikeutettu kilpailemaan tästä palkinnosta.

Romaanin keskeisin henkilö on transnainen Reese. Hän on käyttänyt estrogeeneja jo pitkään ja haaveilee vielä pystyvänsä leikkauttamaan itselleen vaginan. Vaikka Reese onkin käytökseltään hieman kärkäs, on hän silti edustanut äitihahmoa monelle nuoremmalle transnaiselle. Hänen suurin haaveensa olisikin saada oma lapsi, mutta monen mielestä sellainen halu on outo ja jopa epäilyttävä. Perusteluita vaaditaan.

Eivät ne äidit, jotka minä lapsena tunsin, joutuneet todistamaan, että oli hyväksyttyä haluta lapsia. Totta kai moni tuntemani nainen miettii, haluaako hän oikeasti lasta, mutta eivät he sitä mieti, miksi haluavat. Syytä pidetään itsestään selvänä. Cisnaisille esitetään kysymys: Miksi sinä et halua lapsia?  Ja sitten heidän täytyy perustella se. Jos olisin cis, minun ei olisi ikinä tarvinnut vastata tuollaisiin kysymyksiin. Ei olisi tarvinnut todistaa, että ansaitsen naiseuden mallini. Mutta minä en ole cis. Minä olen trans. Joten siihen saakka kunnes olen äiti, joudun jatkuvasti todistelemaan, että ansaitsen olla äiti. Että siinä ei ole mitään luonnotonta tai kieroutunutta, että kaipaan lapsen rakkautta.

Reese seurusteli aikoinaan Amy-nimisen transnaisen kanssa. Se oli antoisa ja hyvä lesbosuhde, joka sai parin harkitsemaan tosimielessä lapsen adoptointia tai sijaisvanhemmuutta. Suhde kuitenkin kariutui Reesen uskottomuuteen. Jostain syystä Reese tuntuu olettavan, että muistuttaa eniten cisnaista silloin, kun antautuu suhteisiin väkivaltaisten ja alistavien cismiesten kanssa. Vai eikö hän usko ansaitsevansa parempaa?

Amy jättää Reesen ja detransitioituu takaisin mieheksi koettuaan elämän transnaisena liian turvattomaksi. Ames-nimisenä hän saa paikan mainostoimistossa, missä hänen pomonaan on kiinalaisjuutalainen Katrina. Kukaan toimistossa ei tiedä Amesin elämänjaksosta transnaisena, joten kukaan ei myöskään hämmästy Katrinan ja Amesin alkaessa seurustella. Mutta sitten koittaa yllätys: Katrina tulee raskaaksi, vaikka Ames on uskonut olevansa estrogeenihoitojen seurauksena steriili.

Katrina haluaa kiinteän perheen, mutta Ames ei pysty kuvittelemaan itseään isähahmona. Niinpä hän kehittelee oudon palapelin, jossa myös Reese olisi osa perhettä: Jos myös Reese auttaisi lapsen kasvattamisessa, kaikki saisivat haluamansa. Katrina saisi rakastajansa sitoutumaan perheeseen, Reese saisi lapsen ja Ames, no, hän saisi toteuttaa molempien naisten häntä koskevat toiveet olemalla sitä mitä jo oli: nainen muttei kuitenkaan, isä muttei kuitenkaan.

Hetken tilanne näyttääkin lupaavalta, mutta sitten Reesen elämäntapa kääntyy häntä itseään vastaan. Koko suunnitelma näyttää hajoavan käsiin, joskin kirjan loppu jättää jäljelle pienen toivonhitusen.

Kirja keskittyy transnaisiin, mutta lopulta kaikkien keskeisten henkilöiden on selviteltävä omaa suhtautumistaan sukupuoleen, vanhemmuuteen ja seksuaalisuuteen. Monen transnaisen kohdalla ongelma ei ole siinä, etteivätkö he tietäisi, mitä he ovat, vaan siinä, ettei kukaan opeta heille, kuinka heidän tulisi jatkossa elää.

Detransition, Baby on suorasukainen ja rohkea teos edelleenkin hieman arkaluonteisena pidetystä aiheesta. Hieman kirja olisi kaivannut tiivistämistä ja rönsyjen ja toistojen karsimista, mutta auttaa tällaisenaankin tutustumaan itselleen vieraaseen kulttuuriin ja sanastoon.