HIIDENSALO, VENLA: Sinun tähtesi
Kustantaja: Otava 2017
Venla Hiidensalo (s. 1975) herätti
vuonna 2012 huomiota romaanillaan Mediahuora, joka käsitteli freelancetoimittajan asemaa skandaalinnälkäisessä
mediamaailmassa. Hiidensalon toinen romaani Karhunpesä (2014) kuvasi kirjailijan oman suvun vaiheita sisällissodasta nykypäivään ja etenkin suvun vahvoja naisia.
Suvun salaisuuksia liittyy myös romaaniin Sinun tähtesi, sillä perimätiedon
mukaan taidemaalari Albert Edelfelt (1854-1905) oli kirjailijan isoisän isoisä.
Hiidensalo kuvaama Albert Edelfelt on taiteelleen omistautunut mies, joka ei jaksa kovin paljon
ottaa muiden tunteita huomioon. Äiti lienee hänen elämänsä tärkein ihminen,
jykevä ja määrätietoinen nainen, jonka toiveita ja vaatimuksia Albert vielä
aikuisenakin noudattaa. Toki äiti ihailee ja kannustaa poikaansa, mutta asettaa
myös paineita – Albertin kuuluisi perheen ainoana miehenä pystyä elättämään kaikki
sen jäsenet.
Albertin naisseikkailusta kirjassa
kerrotaan kiertelemättä. Kiihkeät
rakastumiset ja aistinautinnot ovat hänellä edellytys taiteen tekemiselle,
este melankolialle ja väsähtämiselle. Tosin Albert on hyvin
harvoin tyytyväinen saavutuksiinsa muutenkaan, vaan tuntee maalanneensa lähinnä muiden
vaatimia aiheita ja noudattaneensa muiden makua. Ansaitseehan hän tällä tavoin
kansallistaiteilijan tittelin, mutta entä sitten?
Elämässä kaikki jäi kesken. Ehkä ihmiset
rakastivat taidetta juuri siksi. Hänkin oli kuvitellut, että elämässä tulisi
käänne, joka selittäisi kaiken siihen asti tapahtuneen. Että ratkaisu oli
jotenkin itsestä kiinni. Hän oli jäänyt kiinni samaan luonnokseen. Kaikki
toistui yhä uudestaan. Mallit, hymyt, hetkelliset ihastukset ja niitä seuraava
melankolia. Hän oli maalannut koko elämänsä, hänen taulujaan oli suurruhtinaan
hovissa, Luxenburgin museossa ja Louvressa. Niitä roikkui silmäätekevien
seinillä. Hänen nimensä tunnettiin Espanjaa myöten. Hän ei kuitenkaan koskaan
maalaisi työtä, johon voisi olla täysin tyytyväinen. Voitot olivat sen toisen
Albertin, kansallistaiteilijan, eivät hänen. Mikään kunnia ei korvaisi hänen
elämänsä tyhjyyttä.
Sinun
tähtesi on hyvä oppikirja Albert Edelfeltin elämänvaiheiden ja teosten
tuntemukseen. Historialliset tosiasiat ovat kohdillaan ja ajankuva hyvää.
Mukana vilahtelee Suomen kulttuurihistorian merkkihenkilöitä tuttavallisesti
etunimeltä mainiten, joten lukija voi testata tietämystään: kuka Ville, kuka
Axel, kuka Juhani, kuka Aino… Enimmäkseen näkökulma on Albertin itsensä, mutta paljon tilaa saa myös
Albertin pikkusisko Berta, jonka toiveet kirjailijanurasta ja avioliitosta
tuntuvat katkerasti haihtuvan ilmaan, koska jonkun on pidettävä huolta
vanhenevasta äidistä. Hiidensalo antaa Albertin kuoleman jälkeen puheenvuoron
vielä tämän aviottomalle pojalle Aarnelle. Sukuhistorian takia varmaankin,
mutta tämä osuus tuntuu hieman irralliselta. Tai ehkä kirjailija haluaa juhlavuoden kunniaksi lopettaa romaanin Suomen itsenäistymiseen ja kansalaissodan loppumiseen?
TERÄS, MILA: Jäljet : romaani Helene Schjerfbeckistä
Kustantaja: Karisto 2017
Olen
pyydystänyt kuvia kuin hämärässä lepattavia yöperhosia. Olen etsinyt hetkiä,
näennäisen merkityksettömiä, mutta sellaisia, joissa häivähtää laimentamaton
elämä.
Ollaan vuodessa 1945, hienostohotellissa
Ruotsin Saltsjöbadenissa. Helene Schjerfbeck on siellä ollut turvassa, kun
Suomessa on käyty sotaa. Koti-ikävä on kova, mutta enää ei ole voimia palata
takaisin. Vielä viimeisen omakuvan hän kuitenkin haluaa piirtää.
Omakuvani
on jatkuvassa liikkeessä, se tapahtuu ja muuttaa muotoaan joka hetki. Olen
kalju pääkallo, maatuneena käärinliinoissa, päivä päivältä yhä paljaampi,
alastomampi. Olen yhtä silmää, kysymykseen avattua suuta: Kuka on Helene
Schjerfbeck?
Päivän kuluessa Helene käy
mielikuvituksessaan keskustelua jo edesmenneen maalarisiskonsa Helena
Westermarckin kanssa. Yhdessä palataan Helenen elämän eri vaiheisiin, alkaen köyhästä
ja murheellisesta lapsuudesta. Lonkan murtumisesta, jonka hoitamiseen äiti ei
halunnut tuhlata perheen vähiä varoja ja josta jäi ikuinen kipu ja vaiva.
Pääsystä piirustuskouluun ja lopulta unelmien Pariisiin. Elämän ehkä
onnellisimmista ja keveimmistä vuosista, jotka täytyvät valosta ja väreistä, ystävyydestä
ja rakkaudesta. Vuosista Hyvinkäällä, kun maalaamisen sijasta aika kuluu
siivoamiseen, ruuanlaittoon ja naapureiden kanssa seurusteluun. Äidistä, joka
roikkuu koko ajan perässä ja puhuu puhumistaan. Yksinäisyydenkaipuusta. Omasta
tyylistä, jota edes taiteilijasiskot Helena Westermarck ja Maria Wiik eivät
tunnu ymmärtävän ja hyväksyvän. Vihdoin kahdesta ihanasta miehestä, jotka
ymmärtävät, tukevat ja omalla kustannuksellaan nostavat Helenen taidepiirien
tietoisuuteen jopa maan rajojen ulkopuolella.
Koska näkökulma on koko ajan
Helenen, on selvää, että se on täynnä huomioita ympäristöstä. Valo ja väri
yhdistyvät ääneen, hajuun ja makuun. Tavalliset asiat herättävät tuoreita
mielleyhtymiä. Teksti on kuin runoa.
Meri lepää rajattomassa valossa.
Tuuli
soittaa sen säkkipilliä.
Värit kantavat kesää. Kaupunki on pelkkää levottomuuttatta,
läikehdintää: vihreän lisäksi juon vaaleaa sinistä, hopeaa, punaista ja kultaa.
Meri on niin pehmeänvärinen, ettei
taivaanrantaa erota. Ilma on silkkiä ja suolaa.
Jäljet-romaani
käy läpi Helenen elämänvaiheet tosiasioihin perustuen ja ajankuvaa tuovat
esimerkiksi maininnat nälkävuosista, sortokaudesta ja Suomen käymistä sodista. Ne
ovat kuitenkin vain pohjaa. Päälle aukeavat elävän naisen ajatukset ja tunteet.
Toiveet onnesta ja katkerat pettymykset. Varmuus omasta suunnasta ja ainainen
kamppailu näkemysten toteuttamisessa. Milloin tarvitaan vielä veto? Milloin työ
jätetään hengittämään?
Töihin syntyy henki siitä, että
jotakin jää mielikuvituksen täydennettäväksi.
Täydellinen on kuollutta, täysin
valmis teos tyhjä, se, että kaikki on sanottu.
Viimeinen veto jää uupumaan.
Mila Teräs (s. 1975) on tunnettu
lasten- ja nuortenkirjailija, joka kahdesti on ollut Finlandia Junior -palkintoehdokkaana. Jäljet on Teräksen toinen aikuisille
suunnattu romaani; ensimmäinen oli vuonna 2014 ilmestynyt Harmaat enkelit, joka kertoi elämänsä eri vaiheissa olevista
naisista ja ruuan merkityksestä heidän elämässään.