FAGERHOLM, MONIKA: Lola ylösalaisin

Suomenruotsalainen kirjailija Monika Fagerholm (s. 1961) tuli suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 1994 teoksellaan Underbara kvinnor vid vatten (Ihanat naiset rannalla). Se oli Finlandia-palkintoehdokkaana, käännettiin yhdelletoista kielelle ja oli pohjana samannimiselle elokuvalle. Vuonna 2005 Fagerholmille myönnettiin Ruotsissa August-palkinto teoksesta Den amerikanska flickan (Amerikkalainen tyttö). Vuonna 2010 Fagerholm palkittiin Pro Finlandia – kunniamerkillä.

Lola ylösalaisin – teos sijoittuu pieneen, syrjäiseen suomenruotsalaiseen merenrantakaupunkiin. Kenties mallina on Tammisaari, jossa Fagerholm asuu, mutta kirjassa paikannimet ovat kovin epämiellyttäviä: Lattaniemi, Sontalahti, Rutakko…

Kirjan alussa eletään vuotta 2011. Jana Marton palaa Lattanimeen oltuaan poissa lähes kaksikymmentä vuotta. Häntä on pyydetty toisen kerran elämässään paikkakunnan kerman tyttötreffeille ja syykin on yhä sama: Flemming Perssonin selvittämättömänä pysynyt murha. Juuri Jana löysi vuonna 1994 Flemmingin ruhjotun ruumiin hiekkakuopalta. Ehkäpä kutsuilla arvoitus alkaa selvitä, kuten vanhoissa dekkareissa on tapana.

Tässä kirjassa ovat pääosassa nimenomaan aikuistuvat tytöt. Yksi näistä on Ca Bäck, vapaudenjanoinen tyttö, jota toistuvasti kutsutaan linnuksi. Hänen päällään leijuu uhka, mutta pystyvätkö rakastavat ystävät estämään hauraan lintusen kahlehtimisen? Can sisko Anita taas tuntuu edustavan synkkyyttä ja pahuutta, mutta kahleitaan vastaan hänkin taistelee. Pois liian tutuista ja ahtaista ympyröistä on halu kaikilla.

Fagerholmin teos on jännittävä. Se kiertelee ja kaartelee kahdessa aikatasossa, näyttää saman tapahtuman usean henkilön näkökulmasta ja tuo aina uuden tiedonmurusen lisää. Ihmisistä ja heidän välisistään yhteyksistä käsittää yhä enemmän ja enemmän. Kirjan lopussa olevan henkilöluetteloon kannattaa tutustua aivan ensimmäiseksi, sillä tarinan edetessä joutuu joka tapauksessa ajoittain pysähtymään ja järjestelemään asioita mielessään. Yhtenä syynä tähän on kirjan kieli. Lauseet jäävät kesken, kasautuvat, toistuvat ja sisältävät mystisiä viittauksia. Joidenkin asioiden symboliikkaa voisi mietiskellä pitkäänkin. Lentäminen esimerkiksi. Ca on vapauteen pyristelevä lintu, hänen isäpuolensa taas yrittää päästä lentoon tavaratalon parvekkeelta ja Anita-sisko ajelee pyörätuolillaan valtavan, William Blaken enkeliä kuvaavan palapelin päällä. Anita myös yllyttää kaupungin lapsia suorittamaan hautausmaalla mystistä Luurankolinnut-rituaalia. Kirjan nimessäkin esiintyvä Lola puolestaan on vanha, lapsenkokoinen räsynukke, joka kuulemma kätkee sisäänsä totuuden ja herättää outoa kauhua ilmaantuessaan näkyviin milloin missäkin.

Lola ylösalaisin on kiehtova teos, jonka tunnelmaan jää kiinni. Monikerroksisen rakenteensa vuoksi se vaatii lukijalta paljon, mutta ei ole kuitenkaan hallitsematon. Se edellyttää ajatustyötä ja tulkintaa, mutta imee silti mukaansa. Ehkäpä se on maailma ylösalaisin?

PS. Mitenkähän paljon lisävivahteita Fagerholmin teksti saisi, jos lukisi kirjan ruotsiksi? Liisa Ryömän suomennos on hyvä, mutta…