Jään muisti on tietokirjailijana ansioituneen Melanie McGrathin esikoisromaani. Teoksessa kuvastuu kirjailijan syvällinen perehtyneisyys arktisen Kanadan inuitien kulttuuriin ja elinoloihin.
Kirjan päähenkilö on eräopas ja entinen jääkarhunmetsästäjä Edie Kigaltuk, sinnikäs ja nokkela nainen. Hän on onnistunut pääsemään irti inuitien suurimmasta paheesta eli alkoholinkäytöstä ja samalla myös heikkoluontoisesta hulttioaviomiehestä. Edien uutena rauhoittumis- ja virkistyskeinona on katsoa yhä uudestaan vanhoja mykkäelokuvia, joista suurin suosikki taitaa olla Buster Keatonin ”Kenraali”. Lisää pontta hän saa siitä, että rakas poikapuoli Joe etenee määrätietoisesti sairaanhoitajan uralla – inuitit kun eivät useinkaan jaksa opiskella ja hankkia itselleen ammattia.
Edien toiveet raukeavat, kun hänen opastamansa metsästysseurueen jäsenistä yksi kuolee ampumahaavaan ja myöhemmin Joe menehtyy epäselvissä olosuhteissa. Onko kyseessä vahingonlaukaus ja itsemurha vai jotain paljon synkempää ja kauaskantoisempaa? Kirjasta kehkeytyy oivallinen vanhanajan trilleri, jossa riittää jännitystä ja uhkaavia tilanteita.
Kiinnostavinta Jään muistissa on kuvaus inuitien eli entiseltä nimeltään eskimoiden kulttuurista. Ihmiset ovat sopeutuneet jäiseen ja karuun elinpiiriinsä, oppineet hyödyntämään luonnon antimia ja tulkitsemaan muuttuvia sääoloja pienistä merkeistä. Ei siis ole ihme, että ihmisten uskonnollisuus kallistuu luonnonuskontojen suuntaan ja uskomuksissa on ripaus taikauskoa. Vanhoja tapoja kunnioitetaan yhä, mutta kuinka kauan? Ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat jo uhata inuitien perinteisiä elinkeinoja ja länsimaiset tavat tulla alkuperäisten tilalle.
P.S. Edien syömät ateriat eivät välttämättä herätä lukijassa ruokahalua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti