LEIKOLA, MARKUS: Kun vedet liikkuvat

Kustantaja: WSOY 2025

Kansi: Martti Ruokonen

Markus Leikolan romaanitrilogiasta ovat aiemmin ilmestyneet osat Uuden maailman katu (2016) ja Teidän edestänne annettu (2020). Kun vedet liikkuvat on trilogian viimeinen osa, mutta samalla itsenäinen teos, jota ymmärtääkseen ei tarvitse tuntea aikaisempia osia. Tämä osa käsittelee aikaa 1930-luvulta vuoteen 2029 kahdessa eri Kiinassa eli Manner-Kiinassa ja Taiwanilla.  

Aluksi esitellään tarinan päähenkilöt eli kaksi naista, joista kumpikin on syntynyt vuonna 1918. Heistä toinen on mantšurialainen Xiyi, joka kahdeksantoistavuotiaana lähtee kotoaan jouduttuaan joukkoraiskauksen uhriksi. Hän suuntaa Kiinan elokuvatuotannon keskukseen Shanghaihin toivoen löytävänsä sieltä jalansijan itselleen.

Xiyi saa nopeasti suojelijan, jolla on yhteyksiä teatterimaailmaan. Nuori nainen on valmis tekemään mitä vain uransa eteen ja liehuu siksi dekadenteissa piireissä tutustumassa teatteri- ja elokuva-alan ihmisiin. Yksi tärkeimmistä ystävistä on Lan Ping, josta aikanaan tulee Ruorimiehen eli Mao Zedongin neljäs vaimo nimellä Jiang Qing.

Shanghai oli yhtä kuin uusi aika. Mutta jos tahtoi pärjätä Shanghaissa, asenteen piti olla maailman kovin ja kykyjen maailman parhaat. Ja minä olin päättänyt niiden olevan.

Xiyi on opportunisti. Japanilaisten ollessa vallassa hän työskentelee heille ja heidän jälkeensä kommunisteille päästen matkustamaan jopa Amerikkaan. Lokakuussa 1949 Xiyi synnyttää tyttärensä Kuomintangin hallitsemassa Xiamenissa, mutta joutuu pakenemaan vauvan kanssa sairaalasta kommunistijoukkojen saapuessa - vaan onko lapsi varmasti hänen?

Päähenkilöistä toinen on beijingiläinen Yixi, jonka isä on korkeassa asemassa antikommunistisessa Kuomintang-liikkeessä. Numeroita rakastava Yixi opiskelee ilmatiedettä ja hänestä kehittyy huipputaitava meteorologi, joka lähetetään Amerikkaan tutustumaan komputointiin ja sen hyödyntämiseen säätilojen ennustamisessa.  

…tällainen yhteisö ihmisiä oli se mihin olin aina halunnut – ja ajattelun laatu, kaikki puhujat ja osanottajat kihelmöivän älykkäitä, eikä mitään epämääräistä älyä, vaan yhteisen päämäärän eteen valjastettua älyä, sellaista joka poukkoillessaan ja törmätessään kaltaiseensa on heti enemmän kuin osasensa, jonka summa on tuntematon, mutta aina kuitenkin vaikuttava ja merkityksellinen.

Yixi on vastuuntuntoinen nainen, joka kommunistien lähestyessä Xiamenia lokakuussa 1949 huolehtii Kuomintangin joukkojen mahdollisuuksista päästä hyvän sään aikana veneellä turvaan Pengerpoukamaan eli Taiwanin saarelle. Juuri ennen lähtöä Yixi synnyttää sairaalassa tyttövauvan, mutta ei uskalla ottaa tätä mukaansa.

Jatkossa Xiyin ja Yixin kohtalot etenevät samankaltaisina, vaikka toinen asuukin kommunistisessa Manner-Kiinassa ja toinen antikommunistisella Taiwanin saarella. Kumpikin hoitaa maansa päämiehen vaimon antamia salaisia tehtäviä ja saa siitä palkakseen etuja, mutta kumpikin joutuu myös ilman oikeudenkäyntiä pariksi vuodeksi työleirille uudelleenkoulutettavaksi. Vuonna 1989 sekä Xiyi että Yixi luopuvat toiveesta elää yhdessä tyttärensä kanssa.

Kirjan viimeinen luku sijoittuu vuoteen 2029, jolloin Kiina valmistautuu vallankumouksen 80-vuotisjuhlaan. Se on maa, jossa kansalaisten jok’ikinen teko taltioituu viranomaisten valvomiin tiedostoihin ja siirtyy pisteytysjärjestelmään. Pisteiden määrän mukaan ihmisille joko myönnetään tai heiltä poistetaan etuuksia. Tämä on pelolla hallitsemista.

Tarinan keskiössä on nuori nainen, joka äitinsä kuoleman myötä uskoo menettäneensä viimeisenkin sukulaisensa. Hän rohkaistuu kuitenkin tekemään geenitestin ja mikä yllätys: Shanghaista löytyy 111-vuotias Xiyi ja Taiwanilta samanikäinen Yixi, joista kummastakin näyttää johtavan naispuolinen linja tuohon nuoreen naiseen. Lukija saa pohtia, miten tämä on mahdollista.

Kun vedet liikkuvat -teos alkaa kertomuksella Kiinankin mytologiassa esiintyvästä vedenpaisumuksesta. Veden liikkeitä kuvataan muutenkin: ihmisten itsensä aiheuttamia tuhotulvia ja jokien uomien muuttumisia sekä luonnonvoimien mahtia sateineen, aaltoineen ja järistyksineen. Kirja päättyy hurjiin tuhon tunnelmiin.

En pelkää mitään muuta kuin sitä, että vedet lähtevät liikkeelle, pyörivät korkealla ja kun ne laskeutuvat, ei mikään ole entisellään. Eivät kalat, eivät vedet eivätkä maan eläimet, eivät kodit, pellot, eivät kalastajien veneet, eikä kenenkään elämä.

Kirjan henkilögalleria on laaja eikä länsimainen lukija kiinalaisista nimistä osaa päätellä, onko kyseessä mies vai nainen. Henkilöluettelo kyllä on, mutta se olisi saanut olla kirjan alussa eikä lopussa. Tietomäärältään teos on huima, mutta erityisen mielenkiintoinen on katsaus Taiwanin historiaan. Kuinka moni tietää bunun-kansasta? Vaihtuvista miehittäjistä? ”Valkoisesta terroista”?

Kun vedet liikkuvat -romaani on melkoinen järkäle eikä välttämättä vedä heti mukaansa, mutta kannattaa silti jatkaa. Leikola on onnistunut yhdistämään yksittäiset tiedot, tarinat ja henkilöt yhtenäiseksi kokonaisuudeksi hiotun kauniilla kielellä ja tyylillä. Erityisesti ilahduttaa se, että etualalle on päässyt hyvin monipuolinen joukko naisia.

Menneisyys muovautuu jatkuvasti uusiksi sen mukaan, mitä uutta siitä opimme. Ja sitä mukaa myös käsitys nykyisyydestämme. Ja tulevaisuudesta. Joten menneisyys ei ole yksi ja muuttumaton. Kaikki muuttuu. Kaikki virtaa.