Irlantilainen Colm Tóibín on saanut teoksistaan lukuisia kirjallisuuspalkintoja. Esimerkiksi romaanista Brooklyn hän sai vuoden 2009 Costa-palkinnon (entiseltä nimeltään Whitbread-palkinto), joka on Britannian arvostetuimpia.
Brooklyn on näennäisen vaatimaton kertomus nuoren tytön kehittymisestä aikuiseksi ja vastuuntuntoiseksi naiseksi. Tyyliltään se on rauhallinen ja tasainen (ehkä liikaakin) ja välttää kaikenlaista kikkailua. Ei hypitä aikatasosta toiseen eikä käytetä montaa eri kertojaa. Koko ajan pysytään realismin rajoissa. Koska näkökulma on naisen, ei esitellä ryyppäämistä eikä väkivaltaa. Kurjuudessakaan ei kieriskellä, sillä koko ajan liikutaan ansiotyötä tekevien ihmisten parissa. Pientä huumorin pilkahtelua on siellä täällä, mutta enemmänkin olisi voinut olla.
Kirjan päähenkilö on Eilis Lacey. Hän on kiltti ja sopeutuvainen nuori nainen, vaikkakin pidättyväinen ja harkitseva. Järkeväkin. Tapahtumat ajoittuvat 1950-luvulle, jolloin moni irlantilainen hakeutuu työn perässä Englantiin. Eilisin veljetkin ovat siellä, jo perheyhteisöstä irtaantuneina. Eilis sen sijaan suuntaa kohti Yhdysvaltoja – ei omasta tahdostaan, vaan sukulaisten päätöksellä. Ihan hyppy pimeään lähtö ei ole, vaan tiedossa on kohtuullisen hyvä työpaikka, turvallinen asunto ja tutun papin lupaama henkinen tuki. Helppoa ei silti ole kokemattoman nuoren tytön lähteä kotoaan. Tóibín kuvaa herkästi Eilisin epävarmuutta ja pienoista kaunantunnetta painajaismaisen merimatkan aikana. Samoin hän kuvaa tutustumista amerikkalaiseen ihmemaahan, joka Eilisin kriittisten silmien edessä ei niin kovin ihmeelliseltä vaikuta. Vähitellen musertava koti-ikävä hellittää, työnäkymät paranevat ja sovelias nuori mies astuu kuvioihin. Juuri kun kaikki tuntuu loksahtavan sievästi paikalleen, tulee uusi muutos. Ajautuuko Eilis ratkaisuihin, joita myöhemmin joutuu katumaan?
Tämä kirja kiinnostaa minua, joten laitan sen lukulistalleni;) kiitos vinkistä, Anneli!
VastaaPoistaKirja oli viehättävä lukukokemus. Ansaitsi kyllä palkintonsa!
VastaaPoista