15.7.2013

HOSSEINI, KHALED: Ja vuoret kaikuivat

Kustantaja: Otava 2013
Alkuteos: And the mountains echoed
Suomennos: Katariina Kaila

Khaled Hosseini syntyi Kabulissa vuonna 1965 diplomaattiperheeseen. Työtehtävien ansiosta perhe oli Pariisissa, kun Neuvostoliitto miehitti Afganistanin vuonna 1978. Poliittinen turvapaikka järjestyi Yhdysvalloista ja paluu kotimaahan tapahtui vasta 27 vuotta myöhemmin. Hosseini on asunut Kaliforniassa vuodesta 1980 lähtien, opiskellut biologiaa ja lääketiedettä ja työskennellyt sisätautilääkärinä. Nykyisin hän toimii YK:n hyväntahdonlähettiläänä ja avustaa perustamansa järjestön kautta afganistanilaisia pakolaisia. Hosseinin teokset ovat saaneet mainetta ja kiitosta ympäri maailmaa, niin myös esikoisromaanista Leijapoika tehty elokuva.

Ja vuoret kaikuivat –teoksen lukija joutuu paljolti itse hahmottamaan kokonaisuuksia ja yhdistelemään asioita. Kertojia on useita, joten samaan tapahtumaan saatetaan saada useampia näkökulmia. Henkilöitä on paljon, mutta jokin asia kaikkia yhdistää – usein sukulaisuussuhde, mutta joissakin tapauksissa vain välillinen kosketus jonkun toisen henkilön kautta. Tapahtumat eivät etene aikajärjestyksessä 1950-luvulta 2010-luvulle, vaan valokiila kohdistuu vuoronperään eri henkilöiden ratkaiseviin elämänvaiheisiin. Alussa keskeiseltä vaikuttanut hahmo katoaa kuvioista kunnes palaa aivan kirjan loppupuolella uudestaan tapahtumiin mukaan. Jonkun henkilön kohdalla taas miettii, onko hän mahdollisesti esiintynyt jo aiemmin jollakin muulla nimellä. Joidenkin henkilöiden elämä imaisee mukaansa ja heihin haluaisi syventyä paremmin; riipaisee kun heidät joutuu hyvästelemään ehkä lopullisesti seuraavan kohteen aloittaessa tarinansa.

Kirja alkaa siitä, että köyhtynyt maalaisperhe joutuu antamaan taaperoikäisen tyttären vauraaseen kaupunkilaisperheeseen kasvatiksi. Tytön tie vie Pariisiin ja Yhdysvaltoihin, lapsuuden muistot katoavat ja vain outo tyhjyyden tunne jää muistuttamaan kadotetusta ihmissuhteesta eli rakkaasta isoveljestä. Toinen tarina sijoittuu Kreikkaan ja kertoo myös perheestään erotetusta tytöstä. Hänen kohdallaan ei ole kyse rahapulasta, vaan ulkonäön turmelleesta vammasta, jota oma äiti ei voi kestää. Hosseini yrittää ehkä ilmaista, ettei kukaan elä irrallaan muusta maailmasta. Kaikkien elämään vaikuttavat historia, politiikka ja kulttuuri, mutta myös omat ja muiden tekemät ratkaisut. On eroamisia ja yhdistymisiä. On mahdollisuus auttamiseen ja hyvyyteen, mutta myös itsekkyyteen, välinpitämättömyyteen ja julmuuteen. Kaikki kärjistyy sotien runtelemassa Afganistanissa.

Hosseini kirjoittaa kauniisti, mutta ei kaunistellen. Hän vetoaa kaikkiin aisteihin runsailla yksityiskohdilla, mutta tarpeeksi väljästi jotta mielikuvitukselle jää tilaa. Hän vetoaa tunteisiin, mutta ei paisuttele. Ja vuoret kaikuivat -teos ei ainakaan ensi lukemisella puhutellut samalla tavalla kuin Hosseinin aiemmat romaanit, mutta jäi silti alitajuntaan pyörimään.

Väärin tekemisen ja oikein tekemisen käsitteiden tuolla puolen on niitty.
Tapaan sinut siellä.

Jalaluddin Rumi (1207–1273, persialainen runoilija)

PS. Johtuneeko Hosseinin lääkärintaustasta se, että kirjan henkilöistä moni on vakavasti sairas? On syöpää, reumaa, ms-tautia, vammoja…

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti