CLEAVE, CHRIS: Sodassa ja rakkaudessa

Kustantaja: Gummerus 2016

Alkuteos: Everyone Brave is Forgiven

Suomennos: Irmeli Ruuska

Sota julistettiin kello 11.15, ja Mary North värväytyi puoliltapäivin. Hän teki sen lounasaikaan ennen sähkeiden tuloa, siltä varalta, että hänen äitinsä kieltäisi.

Maryn innostunut suhtautuminen sodan alkamiseen on tietenkin varsin lapsellista, mutta eihän hemmoteltu 18-vuotias seurapiirityttö voi aavistaa, mitä sota todellisuudessa on. Maryn kunniaksi on sanottava, että vakoojanuran vaihtuminen opettajan pestiin ei häntä lannista. Hän välittää aidosti opetettavistaan eikä hänellä ole ennakkoluuloja esimerkiksi värillisiä lapsia kohtaan.  Useimmat lapset evakuoidaan pian maalle, mutta Lontooseen jää vielä köyhiä, kehitysvammaisia, liikuntarajoitteisia, psyykkisesti sairaita – ja värillisiä. Mary saa oman koulun kovan painostuksen jälkeen ja samalla esimiehestään Tom Shawista rakastetun. Tom on sekä omasta halustaan että vastuullisen asemansa vuoksi vapautettu armeijasta. Hänen paras ystävänsä Alistair kuitenkin lähtee vapaaehtoisena sotimaan, Tomin lahjoittama karhunvatukkahillopurkki talismaaninaan.

Sota näyttää pian kasvonsa. Pommit jauhavat Lontoota, talot raunioituvat, ihmisiä kuolee ja loukkaantuu, ruoka loppuu. Vielä hirvittävämpi on tilanne vihollisten piirittämällä Maltan saarella, jota Alistair miehistöineen yrittää puolustaa. Marynkin on aikuistuttava ja taisteltava vakaumuksensa puolesta, vaikka se erottaisi hänet perheestään. Hänen on myös tehtävä valinta rakkautensa ja ystävyytensä suhteen. Onko luovuttava mukavasta yläluokkaisesta elämästä, johon sotakaan ei juuri tee vaikutusta?

 Cleave kirjoittaa vetävää ja nopealukuista tekstiä. Paikoin hän lankeaa liialliseen sentimentaalisuuteen, mikä ei ihan sovi yhteen varsin uskottavien sotakuvausten kanssa. Kuvaukset Maltan saarelta perustuvatkin Cleaven äidinisän kokemuksiin, joista kerrotaan kirjailijan saatesanoissa kirjan lopussa. Mary puolestaan on saanut vaikutteita Cleaven kummastakin isoäidistä. Kevennystä tuovat niin lukijalle kuin kirjan uupuneille henkilöillekin mustan huumorin sävyttämät puheet ja hassut tempaukset. Toivoa ei heitetä, vaikka kuinka synkältä näyttäisi!