TAITEILIJAROMAANEJA OSA 2: VENLA HIIDENSALO / MILA TERÄS

HIIDENSALO, VENLA: Sinun tähtesi

Kustantaja: Otava 2017

Venla Hiidensalo (s. 1975) herätti vuonna 2012 huomiota romaanillaan Mediahuora, joka käsitteli freelancetoimittajan asemaa skandaalinnälkäisessä mediamaailmassa. Hiidensalon toinen romaani Karhunpesä (2014) kuvasi kirjailijan oman suvun vaiheita sisällissodasta nykypäivään ja etenkin suvun vahvoja naisia. Suvun salaisuuksia liittyy myös romaaniin Sinun tähtesi, sillä perimätiedon mukaan taidemaalari Albert Edelfelt (1854-1905) oli kirjailijan isoisän isoisä.

Hiidensalo kuvaama Albert Edelfelt on taiteelleen omistautunut mies, joka ei jaksa kovin paljon ottaa muiden tunteita huomioon. Äiti lienee hänen elämänsä tärkein ihminen, jykevä ja määrätietoinen nainen, jonka toiveita ja vaatimuksia Albert vielä aikuisenakin noudattaa. Toki äiti ihailee ja kannustaa poikaansa, mutta asettaa myös paineita – Albertin kuuluisi perheen ainoana miehenä pystyä elättämään kaikki sen jäsenet. 

   

Albertin naisseikkailusta kirjassa kerrotaan kiertelemättä. Kiihkeät rakastumiset ja aistinautinnot ovat hänellä edellytys taiteen tekemiselle, este melankolialle ja väsähtämiselle. Tosin Albert on hyvin harvoin tyytyväinen saavutuksiinsa muutenkaan, vaan tuntee maalanneensa lähinnä muiden vaatimia aiheita ja noudattaneensa muiden makua. Ansaitseehan hän tällä tavoin kansallistaiteilijan tittelin, mutta entä sitten?

 Elämässä kaikki jäi kesken. Ehkä ihmiset rakastivat taidetta juuri siksi. Hänkin oli kuvitellut, että elämässä tulisi käänne, joka selittäisi kaiken siihen asti tapahtuneen. Että ratkaisu oli jotenkin itsestä kiinni. Hän oli jäänyt kiinni samaan luonnokseen. Kaikki toistui yhä uudestaan. Mallit, hymyt, hetkelliset ihastukset ja niitä seuraava melankolia. Hän oli maalannut koko elämänsä, hänen taulujaan oli suurruhtinaan hovissa, Luxenburgin museossa ja Louvressa. Niitä roikkui silmäätekevien seinillä. Hänen nimensä tunnettiin Espanjaa myöten. Hän ei kuitenkaan koskaan maalaisi työtä, johon voisi olla täysin tyytyväinen. Voitot olivat sen toisen Albertin, kansallistaiteilijan, eivät hänen. Mikään kunnia ei korvaisi hänen elämänsä tyhjyyttä.

Sinun tähtesi on hyvä oppikirja Albert Edelfeltin elämänvaiheiden ja teosten tuntemukseen. Historialliset tosiasiat ovat kohdillaan ja ajankuva hyvää. Mukana vilahtelee Suomen kulttuurihistorian merkkihenkilöitä tuttavallisesti etunimeltä mainiten, joten lukija voi testata tietämystään: kuka Ville, kuka Axel, kuka Juhani, kuka Aino… Enimmäkseen näkökulma on Albertin itsensä, mutta paljon tilaa saa myös Albertin pikkusisko Berta, jonka toiveet kirjailijanurasta ja avioliitosta tuntuvat katkerasti haihtuvan ilmaan, koska jonkun on pidettävä huolta vanhenevasta äidistä. Hiidensalo antaa Albertin kuoleman jälkeen puheenvuoron vielä tämän aviottomalle pojalle Aarnelle. Sukuhistorian takia varmaankin, mutta tämä osuus tuntuu hieman irralliselta. Tai ehkä kirjailija haluaa juhlavuoden kunniaksi lopettaa romaanin Suomen itsenäistymiseen ja kansalaissodan loppumiseen?

TERÄS, MILA: Jäljet : romaani Helene Schjerfbeckistä

Kustantaja: Karisto 2017

Olen pyydystänyt kuvia kuin hämärässä lepattavia yöperhosia. Olen etsinyt hetkiä, näennäisen merkityksettömiä, mutta sellaisia, joissa häivähtää laimentamaton elämä.

Ollaan vuodessa 1945, hienostohotellissa Ruotsin Saltsjöbadenissa. Helene Schjerfbeck on siellä ollut turvassa, kun Suomessa on käyty sotaa. Koti-ikävä on kova, mutta enää ei ole voimia palata takaisin. Vielä viimeisen omakuvan hän kuitenkin haluaa piirtää.

Omakuvani on jatkuvassa liikkeessä, se tapahtuu ja muuttaa muotoaan joka hetki. Olen kalju pääkallo, maatuneena käärinliinoissa, päivä päivältä yhä paljaampi, alastomampi. Olen yhtä silmää, kysymykseen avattua suuta: Kuka on Helene Schjerfbeck?

Päivän kuluessa Helene käy mielikuvituksessaan keskustelua jo edesmenneen maalarisiskonsa Helena Westermarckin kanssa. Yhdessä palataan Helenen elämän eri vaiheisiin, alkaen köyhästä ja murheellisesta lapsuudesta. Lonkan murtumisesta, jonka hoitamiseen äiti ei halunnut tuhlata perheen vähiä varoja ja josta jäi ikuinen kipu ja vaiva. Pääsystä piirustuskouluun ja lopulta unelmien Pariisiin. Elämän ehkä onnellisimmista ja keveimmistä vuosista, jotka täytyvät valosta ja väreistä, ystävyydestä ja rakkaudesta. Vuosista Hyvinkäällä, kun maalaamisen sijasta aika kuluu siivoamiseen, ruuanlaittoon ja naapureiden kanssa seurusteluun. Äidistä, joka roikkuu koko ajan perässä ja puhuu puhumistaan. Yksinäisyydenkaipuusta. Omasta tyylistä, jota edes taiteilijasiskot Helena Westermarck ja Maria Wiik eivät tunnu ymmärtävän ja hyväksyvän. Vihdoin kahdesta ihanasta miehestä, jotka ymmärtävät, tukevat ja omalla kustannuksellaan nostavat Helenen taidepiirien tietoisuuteen jopa maan rajojen ulkopuolella.

Koska näkökulma on koko ajan Helenen, on selvää, että se on täynnä huomioita ympäristöstä. Valo ja väri yhdistyvät ääneen, hajuun ja makuun. Tavalliset asiat herättävät tuoreita mielleyhtymiä. Teksti on kuin runoa.

Meri lepää rajattomassa valossa.

Tuuli soittaa sen säkkipilliä.

   Värit kantavat kesää. Kaupunki on pelkkää levottomuuttatta, läikehdintää: vihreän lisäksi juon vaaleaa sinistä, hopeaa, punaista ja kultaa.

   Meri on niin pehmeänvärinen, ettei taivaanrantaa erota. Ilma on silkkiä ja suolaa.

Jäljet-romaani käy läpi Helenen elämänvaiheet tosiasioihin perustuen ja ajankuvaa tuovat esimerkiksi maininnat nälkävuosista, sortokaudesta ja Suomen käymistä sodista. Ne ovat kuitenkin vain pohjaa. Päälle aukeavat elävän naisen ajatukset ja tunteet. Toiveet onnesta ja katkerat pettymykset. Varmuus omasta suunnasta ja ainainen kamppailu näkemysten toteuttamisessa. Milloin tarvitaan vielä veto? Milloin työ jätetään hengittämään? 

Töihin syntyy henki siitä, että jotakin jää mielikuvituksen täydennettäväksi.

Täydellinen on kuollutta, täysin valmis teos tyhjä, se, että kaikki on sanottu.

Viimeinen veto jää uupumaan.

Mila Teräs (s. 1975) on tunnettu lasten- ja nuortenkirjailija, joka kahdesti on ollut Finlandia Junior -palkintoehdokkaana. Jäljet on Teräksen toinen aikuisille suunnattu romaani; ensimmäinen oli vuonna 2014 ilmestynyt Harmaat enkelit, joka kertoi elämänsä eri vaiheissa olevista naisista ja ruuan merkityksestä heidän elämässään.