Kustantaja:
Otava 2018
Alkuteos:
Annabelle
Suomennos: Sirkka-Liisa Sjöblom
Gullspångin pikkukaupungissa etsitään
seitsemäntoistavuotiasta koulutyttöä, kaunista ja lahjakasta Annabelleä. Tytöstä
ei ole neljään päivään kuulunut mitään sen jälkeen kun hän poistui nuorten
suosimasta kokoontumispaikasta kesken railakkaan juhlinnan.
Tukholmasta lähetetään paikallispoliisin avuksi
rikostutkijat Anders Bratt ja Charlie Lager. Charlielle (tai oikeastaan
Charlenalle) tehtävä on äärimmäisen epämieluisa ja pelottava, sillä hän on
kotoisin Gullspångista ja haluaisi unohtaa koko paikan ja oman menneisyytensä
siellä. Yhdeksääntoista vuoteen hän ei ole käynyt kaupungissa, vaikka omistaa
siellä äidiltään perimänsä talon, Onnelan.
Annabellen tapauksen selvitteleminen on turhauttavaa. Ihmiset
salailevat asioita joko pelosta tai häpeästä tai siksi, etteivät usko
tiedoilla olevan mitään tekemistä Annabellen katoamisen kanssa. Haastattelujen
ja kuulustelujen myötä kuva Annabellestäkin muuttuu: häntä pidetään toisaalta tunnollisena, äärimmäisen älykkäänä ja uusista asioista kiinnostuneena, mutta toisaalta hirmuisena
flirttinä ja rellestäjänä. Hän oli kuulemma juuri katkaissut suhteen kahden eri
miehen kanssa. Liittyisikö katoaminen mustasukkaisuuteen tai kateuteen? Kysymyksiä
herättää myös Annabellen äidin ylisuojeleva ja vaaniva suhtautuminen
tyttäreensä.
Annabellen tapausta selvitellessään joutuu Charlie käymään
läpi myös omaa menneisyyttään. Siellä on äiti, Betty, jonka järjestämät
riehakkaat juhlat Onnelassa olivat kuuluisia koko seudulla. Bettyn vaihtelevat
mielialat helisevästä ilosta synkkään masennukseen. Lapsuusvuoden tapahtuma,
jonka oppi painamaan mielen pohjalle alkoholilla, masennuslääkkeillä ja lukuisilla
miessuhteilla. Onko aika paljastaa kaikki salaisuudet?
Kirjassa on vahva yhteiskunnallinen näkökulma. Gullspång on köyhää
aluetta. Siellä on ”nuoria äitejä, huonot
hampaat, korkea työttömyys”. Ainoa suuri työllistäjä on vaneritehdas, jonka
omistaja tuntuu käyttävän valtaansa arveluttavalla tavalla.
Vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ei ole juuri muuta kuin pubissa istuminen tai
seurakunnan kokouksiin osallistuminen. Etenkin nuoriso turhautuu. Alkoholin ja
huumeiden käyttö on yleistä jo kolmetoistavuotiaiden parissa. Kaikki haluavat
vain päästä pois..
Pian,
Susanne oli sanonut eräänä iltana, kun he olivat juoneet liian monta
pilsneriä, pian mä otan riskin. Nousen
ekaan autoon, joka pysähtyy.
Entä
jos yksikään ei pysähdy?
Joku
rekka kyllä pysähtyy.
Mutta
jos ei pysähdy?
En ehkä ajatellutkaan, että ne pysähtyis.
Annabelle on Lina
Bengtsdotterin (s. 1977) esikoisromaani ja alku Charlie Lagerista kertovalle
dekkarisarjalle. Bengtsdotter on itse kotoisin Gullspångista, joten ilmapiirin
ja ympäristön kuvaus on luontevaa. Kirja edustaa hyvää ruotsalaista
dekkariperinnettä, mutta siinä on silti omaleimaisuutta ja raikkautta. Tarina liikkuu
kolmessa eri aikatasossa, mutta etenee silti jäntevästi ratkaisua kohti ja onnistuu
yllättämäänkin. Hyvä aloitus dekkarivuodelle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti