Kustantaja: Kosmos 2023
Alkuteos: Detransition, Baby
Suomennos: Natasha Vilokkinen
Yhdysvaltalaisen Torrey Petersin esikoisromaani Detransition,
baby palkittiin PEN / Hemingway -palkinnolla ja nimettiin
transkirjallisuuden merkkiteokseksi. Peters oli ensimmäinen transnainen, jonka
romaani asetettiin ehdolle Women’s Prize for Fiction -palkintoon, mikä herätti
tietyillä tahoilla vastustusta. Transnaisen ei katsottu olevan ”oikea” nainen
eikä siis oikeutettu kilpailemaan tästä palkinnosta.
Romaanin keskeisin henkilö on transnainen Reese. Hän on
käyttänyt estrogeeneja jo pitkään ja haaveilee vielä pystyvänsä leikkauttamaan
itselleen vaginan. Vaikka Reese onkin käytökseltään hieman kärkäs, on hän silti
edustanut äitihahmoa monelle nuoremmalle transnaiselle. Hänen suurin haaveensa
olisikin saada oma lapsi, mutta monen mielestä sellainen halu on outo ja jopa
epäilyttävä. Perusteluita vaaditaan.
Eivät ne äidit, jotka minä lapsena tunsin, joutuneet
todistamaan, että oli hyväksyttyä haluta lapsia. Totta kai moni tuntemani
nainen miettii, haluaako hän oikeasti lasta, mutta eivät he sitä mieti, miksi
haluavat. Syytä pidetään itsestään selvänä. Cisnaisille esitetään kysymys:
Miksi sinä et halua lapsia? Ja
sitten heidän täytyy perustella se. Jos olisin cis, minun ei olisi ikinä
tarvinnut vastata tuollaisiin kysymyksiin. Ei olisi tarvinnut todistaa, että
ansaitsen naiseuden mallini. Mutta minä en ole cis. Minä olen trans. Joten
siihen saakka kunnes olen äiti, joudun jatkuvasti todistelemaan, että ansaitsen
olla äiti. Että siinä ei ole mitään luonnotonta tai kieroutunutta, että kaipaan
lapsen rakkautta.
Reese seurusteli aikoinaan Amy-nimisen transnaisen kanssa.
Se oli antoisa ja hyvä lesbosuhde, joka sai parin harkitsemaan tosimielessä
lapsen adoptointia tai sijaisvanhemmuutta. Suhde kuitenkin kariutui Reesen
uskottomuuteen. Jostain syystä Reese tuntuu olettavan, että muistuttaa eniten cisnaista
silloin, kun antautuu suhteisiin väkivaltaisten ja alistavien cismiesten
kanssa. Vai eikö hän usko ansaitsevansa parempaa?
Amy jättää Reesen ja detransitioituu takaisin mieheksi
koettuaan elämän transnaisena liian turvattomaksi. Ames-nimisenä hän saa paikan
mainostoimistossa, missä hänen pomonaan on kiinalaisjuutalainen Katrina. Kukaan
toimistossa ei tiedä Amesin elämänjaksosta transnaisena, joten kukaan ei
myöskään hämmästy Katrinan ja Amesin alkaessa seurustella. Mutta sitten koittaa
yllätys: Katrina tulee raskaaksi, vaikka Ames on uskonut olevansa
estrogeenihoitojen seurauksena steriili.
Katrina haluaa kiinteän perheen, mutta Ames ei pysty
kuvittelemaan itseään isähahmona. Niinpä hän kehittelee oudon palapelin, jossa
myös Reese olisi osa perhettä: Jos myös Reese auttaisi lapsen
kasvattamisessa, kaikki saisivat haluamansa. Katrina saisi rakastajansa
sitoutumaan perheeseen, Reese saisi lapsen ja Ames, no, hän saisi toteuttaa
molempien naisten häntä koskevat toiveet olemalla sitä mitä jo oli: nainen muttei
kuitenkaan, isä muttei kuitenkaan.
Hetken tilanne näyttääkin lupaavalta, mutta sitten Reesen
elämäntapa kääntyy häntä itseään vastaan. Koko suunnitelma näyttää hajoavan
käsiin, joskin kirjan loppu jättää jäljelle pienen toivonhitusen.
Kirja keskittyy transnaisiin, mutta lopulta kaikkien
keskeisten henkilöiden on selviteltävä omaa suhtautumistaan sukupuoleen,
vanhemmuuteen ja seksuaalisuuteen. Monen transnaisen kohdalla ongelma ei ole
siinä, etteivätkö he tietäisi, mitä he ovat, vaan siinä, ettei kukaan opeta
heille, kuinka heidän tulisi jatkossa elää.
Detransition, Baby on suorasukainen ja rohkea
teos edelleenkin hieman arkaluonteisena pidetystä aiheesta. Hieman kirja olisi
kaivannut tiivistämistä ja rönsyjen ja toistojen karsimista, mutta auttaa
tällaisenaankin tutustumaan itselleen vieraaseen kulttuuriin ja sanastoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti