Kaksi kansainvälisesti tunnettua dekkaristia on lyönyt mielikuvituksensa yhteen ja saanut tulokseksi Postikorttimurhat. Teos on vauhdikas ja jännittävä, juonen kuviot karmeita ja yllättäviä. Mukaan on saatu myös raisu takaa-ajo Suomen puolelle.
Murhaajat kulkevat pitkin Eurooppaa ja viiltävät auki nuorten turistipariskuntien kurkkuja. Sitten he lähettävät irvokkaasti asetelluista uhreistaan Polaroid-kuvan paikallisen sanomalehden toimitukseen. Jo ennen tekoaan he ovat lähettäneet medialle postikortin ikään kuin varoitukseksi. Kestää kauan ennen kuin Euroopan poliisit osaavat yhdistää keskenään eri maissa ja kaupungeissa tapahtuneet raa’at rikokset – itse asiassa siihen tarvitaan amerikkalainen murhatutkija Jacob Kanon, jonka tytär on yksi kuolleista. Tämä Columboa muistuttava rähjäinen hahmo saa avukseen tukholmalaisen rikostoimittajan Dessie Larssonin. Miksi uhrit asetellaan niin teatraalisiin asentoihin? Mikä on murhien tarkoitus ylipäätään?
Murhaajakaksikkoa kohtaan ei voi tuntea sympatioita, he ovat liian kylmiä ja tunteettomia. Syy heidän häiriintyneisyyteensä löytyy kaukaa menneisyydestä. Eihän tarina ihan uskottava ole, mutta dekkarissa pieni pinnallisuus ei haittaa. Kyseessä on kuitenkin näppärä ja sujuvasti kirjoitettu teos, joka poikkeaa tavanomaisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti