KILPI, MARKO: Elävien kirjoihin

Marko Kilven kolmannessa rikosromaanissa Elävien kirjoihin joutuu hänen vakiosankarinsa, vanhempi konstaapeli Olli Repo, kuoleman porteille. Perheväkivaltatilanteen rauhoittamisen pitäisi olla kokeneille poliiseille rutiinia, mutta toisin käy: Olli saa kohtalokkaan puukoniskun kaulaansa. Hän näyttää toipuvan vammasta yllättävän nopeasti niin fyysisesti kuin psyykkisesti, mutta onko kaikki sittenkään kunnossa? Tai onko koskaan ollutkaan? Onko Ollin menneisyydessä jokin särö, jota hän ei itse tiedosta mutta joka kuitenkin vaikuttaa kaikkiin ratkaisuihin?

Sairasloman jälkeen Olli määrätään väliaikaisesti huumerikoksia tutkivaan yksikköön. Parikseen hän saa yksinäisenä sutena tunnetun Elias Kasken, joka omaa rikollisten puhuttamisen ja kuuntelemisen taidon – ja pohjattoman kärsivällisyyden. Elias pyrkii pääsemään käsiksi huumebisnestä pyörittäviin johtohenkilöihin, mutta törmää aivan uudenlaisiin ongelmiin. Miksi ilmiselvästi huumeita käyttäneistä ei löydy testeissä mitään? Miksi kyseiset henkilöt ovat käyttäytyneet epätavallisen aggressiivisesti ja vainoharhaisesti?

Kirjan mielenkiintoisin henkilö on ”yön kuningatar” Pike, joka vapautuu vankilasta pieni lapsi kainalossa ja mielessä vakaa aikomus tehdä täydellinen pesäero entiseen. Nuoresta asti päihteitä käyttänyt ja rikollispiireissä pyörinyt Pike joutuu opettelemaan alusta alkaen kaikki normaaliin elämään liittyvät asiat kuten kaupassa käynnin ja ruuanlaiton. Menneisyyden ote on muutenkin lujempi kuin Pike toivoisi. Mitä kaikkea hän on valmis tekemään taatakseen omansa ja ennen kaikkea lapsensa turvallisuuden?

Marko Kilven kirja on rakenteeltaan sellainen, että sitä on pakko ahmia eteenpäin. Kohtaukset vaihtuvat nopeasti ja usein niin, että vaihtokohdassa joku henkilöistä jää keskelle vaarallista tai muuten käänteentekevää tilannetta. Poliisina Kilpi pystyy kuvaamaan rikostutkinnan eri vaiheita asiantuntevasti, mutta intoutuu toisinaan liiankin seikkaperäiseksi. Hän pyrkii kartoittamaan myös henkilöidensä psykologista puolta, taustoja, traumoja, syitä ja seurauksia. Ihmisen tuhoavat yhteisön ulkopuolelle ajautuminen ja yksinäisyys – ja silloin on sama, onko kyseessä rikollinen vai poliisi.