Anne Swärdin esikoisteos Kesällä kerran ilmestyi vuonna 2003 ja pääsi heti August-palkintoehdokkaaksi. Suomeksi se saatiin hieman viiveellä vuonna 2012, itse asiassa vasta sen jälkeen kun Swärdin kolmas romaani Viimeiseen hengenvetoon suomennettiin vuonna 2011 ja todettiin menestykseksi. Kirjan nykyhetki ajoittuu muutamaan helteiseen viikkoon, mutta henkilöiden muistot ulottuvat kauas taaksepäin. Tuolloin heidän muodostamansa perhe - isä, äiti ja kaksi poikaa – eli suhteellisen sopusointuista elämää. Äiti toivoi salaa tytärtä ja saikin, mutta peräti oudolla tavalla. Parin kuukauden ikäinen vauva ilmaantui jostain, aviomies (ja todennäköisesti myös tämän lapsen isä) pakeni tilannetta muuttamalla pois ja vaimo joutui yksinään ottamaan vastuun lapsesta. Tyttöä alettiin kutsua puolittain leikkimielellä Kajksi, koska hänen paitaansa oli kirjailtu sanat ”Kaj Angelika”. Elämä tuntui jatkuvan normaalisti, mutta pinnan alla haavat tulehtuivat ja tunteet vääristyivät.
Ratkaisujen kesä koittaa 22 vuotta myöhemmin. Kaj on aikuinen, mutta tarvitsee jatkuvaa silmälläpitoa, jottei vahingoittaisi itseään. Hän rakastaa uimista niin paljon, ettei pysty lopettamaan. Hän rakastaa erilaisten asioiden keräilyä, viimeisimpänä intohimonaan kärpäset. Ennen kaikkea Kaj rakastaa velipuoltaan Kristiania, mustasukkaisesti ja vaativasti. Kristian on lapsesta asti pitänyt Kajsta huolta ja mukautunut kaikkiin oikkuihin, mutta Kaj ei voi sietää heikkoutta. Onko hänen julmuutensa ja väkivaltaisuutensa kuitenkaan tietoista? Puuttuuko hänen persoonastaan myötätunto ja herkkyys?
Eivät perheessä kaikki muutkaan jäsenet ihan normaaleilta vaikuta. Jack-isä haluaa saada tahtonsa läpi keinolla millä hyvänsä ja kiukuttelee kuin lapsi, jos kohtaa vastustusta. Lapsista vanhimpaan eli Jensiin suhtautuvat aikuisetkin pelonsekaisella varovaisuudella, sillä hillitön ja tuhoisa raivonpuuska saattaa syttyä mistä yllykkeestä tahansa. Jensille arkinen aherrus ja vastuu perheestä eivät sovi, mutta kukaan ei silti saa astua hänen reviirilleen. Eniten vihamielisyyttä hänessä herättää Kristian, kenties syystäkin…
Kesällä kerran – teoksessa kukin henkilöistä on vuorollaan äänessä ja otsikot auttavat lukijaa pysymään tilanteen tasalla. Kuumat kesäpäivät yhdistyvät pakahduttaviin tunteisiin, jotka etsivät purkautumistietä ja saattavat olla todella vaarallisia. Swärd kuvaa tyylikkäästi pinnan alla muhivaa myllerrystä ja kasvavaa jännitettä. Kajn keräämät kärpäsetkin symboloivat jotain, mutta mitä?
Aika ahdistava mutta hyvä kirja.
VastaaPoista