4.6.2012

HISLOP, VICTORIA: Saari

Englantilaisen Victoria Hislopin (s. 1959) esikoisteos Saari sai vuonna 2007 parhaan uuden kirjan Galaxy British Awards – palkinnon. Teoksen elokuvaoikeudet kiinnostivat Hollywoodia, mutta Hislop myi oikeudet polkuhintaan Kreikan televisiolle. Tuloksena oli 26-osainen sarja, joka osoittautui Kreikan historian suosituimmaksi tv-sarjaksi. Hislop on todellinen Kreeta-fani, joka hyödyntää Saari – teoksessa omia kokemuksiaan ja havaintojaan.

Alexis Fieldingin kreetalaissyntyinen äiti ei ole koskaan suostunut puhumaan menneisyydestään, joten 25-vuotiaana Alexis lähtee itse etsimään juuriaan ja matkustaa Kreetalle suvun alkuperäiseen kotikylään. Siellä hänelle paljastuu vähitellen suvun tarina, jossa riittää traagisia käänteitä mutta myös suurta rakkautta. Kiinteästi tarinaan liittyy Spinalongan saari, jonka leprasiirtolassa Alexiksen äidinäidinäiti Eleni vietti viimeiset vuotensa – näköetäisyydellä kodistaan ja perheestään. Vaikka spitaalilla oli paha maine, ei elämä siirtolassa välttämättä ollut kauhistuttavaa ja maailmansodan riehuessa saari saattoi olla jopa turvallinen.

Elenin tyttäret Anna ja Maria joutuivat siis kasvamaan ilman äitiään. Kiihkeä ja itsekeskeinen Anna halusi edetä yhteiskunnassa, mutta millä hinnalla? Hänen teoillaan oli kauaskantavia vaikutuksia monen ihmisen elämään eikä vähiten tyttären eli Alexiksen äidin elämään. Ansaitsiko hän kuitenkaan unohdusta ja tuomiota? Lempeää Mariaa taas kohtalo kuritti ankarimman jälkeen, mutta ehkäpä myös palkitsi lopulta.

Hislop kuvaa uskottavasti leprasiirtolan elämää suruineen ja iloineen. Saarella elävä yhteisö taisteli oikeuksiensa puolesta ja saavutti voittoja (esimerkiksi asianmukaisen sairaalan), vaikka viranomaiset suhtautuivat nihkeästi uudistuksiin (miksi käyttää varoja ihmisiin, jotka kuitenkin pian kuolisivat?). Koko ajan kehiteltiin myös toimivaa parannuskeinoa, mikä piti sairaiden rohkeutta yllä. Tarina etenee rauhallisesti eikä mässäile kauheuksilla vaikka tragedioita tapahtuukin. Henkilöissä on hieman painotettu paha tyttö – hyvä tyttö – asetelmaa, mutta kaikkinensa tarina on lämminhenkinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti