KUZNJETSOVA, JEVHENIJA: Niin kauan kuin on elämää

Kustantaja: Aula & Co 2025

Alkuteos: Vivtsi tsili (2025)

Suomennos: Eero Balk

Kolmekymppinen Jana saapuu Dnipron kaupungin lähellä sijaitsevaan pikkukylään tehdäkseen väitöskirjaansa varten kenttähaastatteluja joulunaikaan liittyvistä tavoista ja uskomuksista. Majapaikkanaan hänellä on isältä peritty maalaistalo, jonka Janan äiti ja sisko ovat remontoineet Airbnb-kohteeksi ja poistaneet samalla kaikki jäljet Janalle läheisestä isästä.

Naapuritalon perheeseen Jana tutustuu nopeasti. Talon omistaa viisikymppinen taidemaalari Maksym, joka on sodan vuoksi joutunut luopumaan arkkitehdin urastaan kaupungissa ja tullut pitämään huolta isästään. Vanha lääkäri Roman Juh’ymovytš ei enää tunnista läheisiään, mutta pitää yhä vastaanottoa potilaille. ”Potilaat” ovat naapureita ja sukulaisia, joten Janakin joutuu osallistumaan. Taloudenhoitaja Ljuba pitää järjestystä yllä.

Molemmat talot - Maksymin ja Janan - seisoivat vierekkäin kukkulalla, ja niiden puutarhat laskeutuivat alas joelle. Joen takana näkyi toinen mäki, jonka harjalla kiemurteli tie. Se oli ”keskusta”. Aikoinaan täälläkin oli ollut katu, mutta kolmesta muusta talosta oli jäljellä vain kiviä ja kaivot.

Joulukauden aikana Maksymin talossa vierailevat sukulaiset ja ystävät. Maksymin Slava-velikin pääsee hetkeksi lomalle rintamalta ja tuo mukanaan yhdeksänvuotiaan Slava Juniorin, joka tuntuu taianomaisesti selviävän hengissä päättömästä kohelluksestaan huolimatta. Yksi vieraista on Maksymin ystävä Edik Tšerevatjuk, joka ei tiedä kirjoittaisiko mieluummin menestysromaanin vai ehkä tv-näytelmän.

Saksasta saapuvat Ukrainaan Maksymin yrmeä äiti Svitlana ja saksalainen ex-vaimo Klara. Naisten suurimpana pelkona on se, että Maksymin ja Klaran seitsemäntoistavuotias poika Davyd liittyisi armeijaan heti kahdeksantoista täytettyään. Tämän estääkseen he kehittelevät mitä hurjimpia suunnitelmia, mutta mahtaako Davydin ihastuminen Janaan ajaa saman asian?

Janan ja Maksymin välillä väreilee kiinnostus, mutta pitkään se pysyy sanallisena flirttinä, koska kumpikaan ei rohkene tehdä aloitetta. Väitöskirjaansa Jana saa kyllä tietoa: unikonsiemenet tehoavat pahuutta vastaan ja kirsikkapuun oksasta näkee naimaonnen. Jouluna pöytäliinan alla on heinää ja uutenavuotena heitellään jyviä onnea tuomaan. Loppiaisena kastaudutaan Dnipro-joessa.

Sota on läsnä sireenien ulvonnassa, pommien jysähdyksissä, sähkökatkoksissa, generaattorien surinassa ja otsalampuissa. Taidemuseon puolityhjissä seinissä. Sukkaa kutovissa naisissa. On ensimmäinen joulu suursodan alettua, joten moni asia on epävarmaa, mutta yhä lämpöä tuovat läheisten läsnäolo, rakkaus, ystävyys ja inhimillisyys. Yhä tuikkivat tähdet taivaalla.

Ennen kuin katsoi jalkoihinsa, hän nosti katseensa ja näki kirkkaat talviset tähdet. Ne levittäytyivät kujan, joen ja puron ylle ehjänä, tiiviinä peittona. Ne olivat lähempänä ja alempana kuin koskaan. Oli niin hiljaista, että jokainen liike huumasi korvia.

Niin kauan kuin on elämää -teos on lämminhenkinen kuvaus ukrainalaisten elämästä Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Ihmiset ovat päättäneet elää mahdollisimman normaalia elämää sodasta huolimatta tai ehkä jopa entistä enemmän perinteitä kunnioittaen. Aina keksitään aihetta juhlaan! Toivottavasti tämä henki elää Ukrainassa yhä, vaikka rauha tuntuu yhä kovin kaukaiselta.