Supermarsu pelastaa silakat eli Emilian päiväkirja – sarjan kolmas osa on yksi vuoden 2009 Finlandia Junior – ehdokkaista. Sarjan ensimmäinen osa Supermarsu lentää Intiaan oli ehdokkaana vuonna 2007. Se on siinä mielessä erikoinen teos, että sen käännösoikeudet on myyty Kiinaan.
Yksinhuoltajaäidin lapsi Emilia on näennäisesti aivan tavallinen 11-vuotias koulutyttö. Hänelle on kuitenkin keinot muuntautua Supermarsuksi, jolloin hän voi ajatuksen nopeudella siirtyä vaikka avaruuteen ja vaikuttaa taikavoimillaan maapallon ongelmiin. Käskyt tulevat naispuoliselta Jättiläismarsulta, kerrostalon kokoiselta Supermarsujen johtajalta. Moraali on selkeä: supervoimia saa käyttää vain hyvään.
Tämänkertainen tarina alkaa kesäloman jälkeisestä päivästä. Koulurakennuksesta on löydetty hometta ja koko koulu on siirretty kelluvaan kapseliin Vuosaaren edustalle. Opetus vaikuttaa aika improvisoidulta ja rangaistukset oudoilta (esimerkiksi viherkasvirangaistus, jossa joutuu seisomaan opettajainhuoneen kukkaruukussa). Kotielämän harmeihin kuuluvat äidin poikaystävät ja liialliset juhlapyhät. Siinä sivussa Emilian pitäisi vielä pelastaa Itämeri.
Henkilögalleria on varsin värikäs. On esimerkiksi miesystävää etsiskelevä äiti ja ruokaa ärsyttävästi mässyttävä miesystäväehdokas Pertti. Koulusta löytyvät muiden muassa vanhenemista kaipaava biologianopettaja, peräti outoja ruokia tarjoava keittäjä ja räppäävä siivooja. Oppilaissakin on melkoisia tyyppejä, kuten margariinitehtaan perillinen Rasva-Antero ja superkuulon omaava Simo.
Paula Norosen teksti on räväkkää ja täynnä absurdia liioittelua. Pauliina Mäkelän värikkäät kuvat sopivat hyvin tyyliin. Jostain syystä nämä Emilian päiväkirjat eivät ole kuitenkaan nuoria lukijoita oikein innostaneet.
Lue lisää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti