SEHLSTEDT, KICKI: Älä silmä pieni

Kustantaja: Like 2019

Alkuteos: Sweet Lolita

Suomennos: Petri Stenman

Probono-verkkolehdessä työskentelevän Aidan pikkusisko Bianca osallistuu hyvän ystävänsä häihin, riitelee avopuolisonsa kanssa paluumatkalla laivalla ja katoaa. Myöhemmin hänet löydetään rantavedestä kuolleena, murhattuna. Aida saa selville, että Bianca on ollut tekemässä väitöskirjaa naisten kokemuksista Tukholman pimeässä ja kätketyssä alamaailmassa. Törmäsikö hän haastatteluissaan johonkin niin suureen salaisuuteen, että hänet täytyi vaientaa? Vai liittyykö murha Biancan yksityiselämään?

Biancan kuolemaa alkavat omatoimisesti selvitellä isosisko Aida ja väitöskirjan ohjaaja Kajan Berglund. Heidän tutkimustensa väliin lomittuu kertomus kahdesta teini-ikäisestä tytöstä. Kolmetoistavuotias Matilda on viehättynyt miesten osoittamasta huomiosta, jota saa tsättäillessään webcamissa suloiseen Lolita-asuun pukeutuneena. Puseron riisumisesta tulee jo rahaakin jokunen satanen.

Hän toivoo, että hän voisi siirtyä aikaan ennen kuin Amanda houkutteli hänet huijaamaan ukkoja. Ennen kuin alkoi iltaisin tsätätä ja stripata webcamissa. Hän muistaa ensimmäisen kerran. Hän tsättäsi tyypin kanssa monta viikkoa. Kuinka kaunis ja seksikäs tämä sanoi hänen olevan. Kuinka hän maksoi saadakseen nähdä enemmän. Hän oli paljon vanhempi kuin oli väittänyt. Mutta Matilda oli imarreltu, se oli jännittävää ja meni niin helposti. Liian helposti. Sata kruunua swishillä siitä, että otti paidan pois.

Mitään muuta Matilda ei toivo kuin tuntea olevansa hyväksytty ja kuuluvansa joukkoon. Kaksi vuotta vanhempi Amanda yllyttää häntä yhä pitemmälle, järjestää yhä pelottavampia (ja rahakkaampia) tapaamisia ja Matilda suostuu. Äiti ja isä ovat kiireisinä uraihmisinä paljon poissa kotoa eivätkä valvo tyttärensä tekemisiä. Niinpä on helppo lintsata koulusta ja käyttää saadut rahat alkoholiin ja huumeisiin.

Big: Seksikkäitä lolitoja. Nähdäänkö?

Sweetlolita: Mmm, mielellään.

Big: Kuinka vanhoja olette?

Sweetlolita: Me ollaan kolmetoista.

Big: Ah. Te olette nättejä.

Sweetlolita: Kiitos, hihi. Nähdäänkö siis illalla?

Big: Mitä maksaa?

Sweetlolita: 3 000 kummallekin.

Älä silmä pieni -romaani on murheellista luettavaa, koska se hyvinkin voisi olla totta. Kaikki alkaa viattoman oloisesta viestittelystä, jossa toisena osapuolena on vanhempi mies. Vähitellen nuorta taivutellaan ottamaan itsestään alastonkuvia ja silloin alkaa pelottelu: nämä kuvat lähetetään vanhemmille tai julkistetaan ystävien nähtäviksi, jollet suostu ottamaan kuvia lisää, jollet suostu tapaamisiin, jollet suostu seksiin. Pahimmillaan tyttöjä ostetaan darknetin kautta bitcoinvaluutalla kuin esineitä ja mitä nuorempia he ovat, sitä halutumpia.

Kirjassa on myös otteita jonkun neljätoistavuotiaan tytön päiväkirjasta. Häntä raiskaavat toistuvasti ne kaksi henkilöä, joihin hän on luottanut ja joita on rakastanut. Hänet hämätään uskomaan, että on antanut raiskaajilleen luvan koviin otteisiin. Ei ilmoitusta poliisille. Elinikäinen häpeä sisimmässä.

Minä makasin kuin halvaantuneena, katse tyynyssä. Sinä ravistit minua hartioista.

”Sinä halusit. Sano, että sinä halusit”, sähisit korvaani.

Häpeä tunki kurkkuun kuin kitkerä röyhtäys. Kenties minä halusin. Minä en ollut sanonut ”ei”.

”Minä halusin”, kuiskasin. ”Minä halusin.”

Raskaasta aiheesta huolimatta kirjassa on sentään hieman keventävää huumoria ja romantiikkaakin. Suomenruotsalainen kriminologian professori Kajan Berglund on värikäs ja monipuolinen hahmo, ihanan rehevä ja itsevarma. Aida taas on perinyt italialaisilta isovanhemmiltaan kuohahtelevan luonteenlaadun, mikä voi johtaa toimittajantyössä hankaliin tilanteisiin. Pikkusiskon kuolema saa hänet vakaviin aatoksiin: jättikö hän tämän heitteille lähtiessään itse pakoon perheväkivaltaa heti kun siihen oli mahdollisuus? Onko hän itse syyllinen Biancan kohtaloon? Juoni kantaa hyvin ja viimeiset palaset tapausten ratkeamiseen paljastuvat vasta kirjan lopussa.

Kicki Sehlstedt toimi vuosia Aftonbladetin toimittajana ja uutispäällikkönä, kunnes suoritti kriminologian tutkinnon.  Nykyisin hän on Ruotsin poliisi-tv:n tuottaja. Pitkään häntä on kiinnostanut naisen ja rikoksen välinen suhde eri muodoissaan eli nainen uhrina, asianosaisena tai rikoksen tekijänä.  Älä silmä pieni on hänen esikoisteoksensa, jota varten hän tarkkaili kymmenen vuotta Ruotsissakin esiintyvää grooming -ilmiötä. Jatkoa on luvassa.