Kustantaja: Myllylahti 2019
Yhdeksän kuukauden pakkopalvelukseni alkaa huomenna.
Unilääkkeistä ja erikoisista tutkimuksista haaveilevia asiakkaita,
loputtomasti paperitöitä, potilaita kaikilta mahdollisilta erikoisaloilta ja
niiden rajapinnoilta. En todellakaan tiedä, onko opiskelu valmistanut minut
itsenäiseen työhön. Osaanko tarpeeksi (tiedänkö, milloin en osaa), pystynkö
tekemään päätöksiä ja kantamaan vastuun, selviänkö järjissäni? Ja selviävätkö
potilaani.
Vastavalmistunut lääkäri Junita Laine palaa vanhaan
kotikaupunkiinsa toisaalta suorittamaan pakollista työjaksoa ja toisaalta
auttamaan veljeään Jeroa, joka on halvaantunut onnettomuudessa ja joutunut pyörätuoliin.
On vielä kolmaskin syy: Junita pakoilee Pyryä, uskottomaksi osoittautunutta avomiestään.
Himmelikaupungin terveyskeskuksessa Junita joutuu
lääkäripulan vuoksi heti tositoimiin. Jotkut tapaukset ratkeavat ongelmitta,
mutta toiset pistävät kokemattoman lääkärin tiedot ja jämäkkyyden koetukselle.
Onneksi kollegat tarjoavat vihjeitä ja vertaistukea. Ylilääkäri Anja on
ymmärtäväinen ja joustava, pikkutarkka Oliver miltei maanisen tehokas ja
namuakin namumpi Tatu luotettava ystävä (olisipa jotain muutakin!).
Junitan ja Jeron yhteiselo ei lähde hyvin käyntiin. Jero
tuntuu toisaalta kaipaavan tukea ja huomiota ja toisaalta hermostuvan
holhoamisesta. Junitan kärsivällisyys on koetuksella, kun isoveli heittäytyy
puhumattomaksi ja vetäytyy huoneeseensa murjottamaan.
Aika pian alkaa tapahtua outoja asioita. Joku kiusantekijä
tuntuu liikuskelevan öisin talon ympärillä eivätkä sisarukset tiedä, kumpaa
heistä halutaan pelotella. Junita epäilee oitis Pyryä, mutta muitakin
mahdollisuuksia toki on. Jurolla taas on omat epäilynsä, joista ei suostu
puhumaan.
Vakavammaksi tilanne muuttuu, kun muutama Juroon liittyvä
henkilö joko joutuu onnettomuuteen tai peräti kuolee. Voisiko syyllinen olla
Jero itse? Hänhän pystyy halvaantumisestaan huolimatta liikkumaan kaupungilla erikoisvarustellulla
autollaan tai pyörätuolissaan. Lisäksi Junita on kuullut veljestään asioita,
jotka häneltä on salattu lapsuudesta asti. Jerolla on myös pimeä puoli.
Jero
kurtistaa kulmiaan.
- Mulla
on paha olo. Mee pois, jos et osaa auttaa.
En tiedä, kumpi sattuu enemmän, Jeron sanat
vai se, että hän on oikeassa. En osaa auttaa.
- Kerro,
mitä mä voin tehdä, sanon.
- Todista
mut syyttömäksi. Mä en oo satuttanu ketään. Mut on lavastettu.
- Miten
mä sen todistan?
Jero
vetää sydään henkeä ja luo minuun vielä yhden lyhyen katseen. Pää kallellaan,
silmät jääkylminä.
- Mee vain vittu pois.
Junitan ajatukset vellovat edestakaisin. Kotona oleminen
ahdistaa ja hän on poissa niin paljon kuin omatunto sallii. Työn
ohella voi käydä juoksemassa, tavata nuoruudenaikaista ystävää punaviinin ja lohturuuan
merkeissä, majoittua ystävällisten kollegoiden luokse yöksi. Ei ole kuitenkaan
helppoa sulkea korviaan ennen niin ihaillun isoveljen hätäisiltä viesteiltä.
Tilanne kärjistyy erään syksyisen yön aikana äärimmilleen ja
moni ihminen joutuu vaaraan. Kiusanteon ja murhien takana oleva henkilö
paljastuu. Täysin yllättävä hän ei ole, mutta ei myöskään varmuudella etukäteen
pääteltävä.
Vain huonoja vaihtoehtoja on kelpo esikoisdekkari.
Tampereella asuva Emma Luoma (s. 1987) on itsekin lääkäri, joten hän tuntee
lääkäripulan, päivystyskiireen ja erilaiset potilastilanteet. Lisäksi hän osaa
kirjoittaa lääketieteellisistä asioista kiitettävän kansantajuisesti. Mielenkiintoisen
lääkärityön kuvauksen ohella kirjassa on kohtuullinen määrä romantiikkaa, iso
annos jännitystä ja sopivasti huumoria. Mitäpä muuta sitä kaipaisi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti