Kustantaja:
Karisto 2020
Alkuteos:
Snap
Suomennos: Annukka Kolehmainen
Yksitoistavuotias Jack, yhdeksänvuotias Joy ja kaksivuotias
Merry ovat äitinsä mukana kauppareissulla, kun auto hajoaa kaukana asutuksesta.
Raskaana oleva äiti lähtee soittamaan tiepuhelimesta apua paikalle ja jättää
Jackille vastuun pienemmistä lapsista, mutta tunnit kuluvat eikä äitiä kuulu.
Vasta päivien päästä hänet löydetään murhattuna lähimaastosta.
Unelmat kuolivat, mutta painajaismainen todellisuus
jatkui. Toisinaan niitä oli vaikea erottaa toisistaan, sillä menneisyys
muunnelmineen vainosi häntä niin unessa kuin valveillakin. Toisinaan muistot
olivat niin synkkiä, ettei niitä edes erottanut – ei sillä, että Jack olisi
halunnutkaan.
Murheen murtama isä ei lopulta kestä yksinhuoltajan arkea,
vaan lähtee ja jättää lapset oman onnensa nojaan. Jack yrittää kantaa hänelle
sälytetyn vastuun ja taata sen, ettei sisaruksista kukaan joutuisi lastenkotiin.
Hän pitää pihan siistinä ja ikkunat pestyinä, mutta sisäpuolella talossa
vallitsee kaaos. Kukin lapsista on pahasti traumatisoitunut ja yrittää selvitä
surustaan omalla tavallaan. Jack näkee yhä uudestaan unta äidistä, joka on
miltei käden ulottuvilla elävänä ja nauravana, kunnes katoaa.
He eivät tehneet mitään erityistä. He vain
nauroivat yhdessä myrskyisellä kalliolla, tukka silmillä, autuaan
tietämättöminä tulevasta. Isä piti Merryä isoilla, vahvoilla käsivarsillaan,
Joylla oli se villapata, jota hän ei koskaan riisunut, ja Jack oli levittänyt
sormensa pupunkorviksi Joyn pään taakse. Äidillä oli käsi Jackin olkapäällä,
mutta hän seisoi hieman kumarassa kuin olisi juuri sanomassa jotakin.
Jack ei
muistanut, mitä äiti oli sanonut, mutta tiesi sen tämän ilmeestä; Rakastan
sinua.
Kolme vuotta ratkaisemattomana pysyneen murhan jälkeen kaupungin
poliisilaitoksella aloittaa rikosylikomisariona John Marvel, ylimielisen ja
töykeän oloinen mies. Marvel oli Lontoossa varsin arvostettu murhatutkija,
mutta mokasi viimeisimmässä jutussaan, joten murhien sijasta hän tutkii nyt
asuntomurtojen sarjaa maaseutukaupungissa. Rikollinen, jota poliisit kutsuvat
Kultakutriksi, murtautuu taloihin, löytää kaiken viemisen arvoisen ja lopulta
lepää rasituksista makuuhuoneen sängyssä.
Junttimaisesta olemuksestaan huolimatta Marvel osoittautuu
hyväksi tutkijaksi. Häneltä ei mene pieninkään yksityiskohta ohi silmien tai
korvien eikä hänen logiikkansa petä, kun asioita pitää yhdistellä toisiinsa. Kultakutrin
arvoitus alkaa ratketa ja samalla Marvel saa kaipaamansa: murhatutkimuksen!
Katkeamispiste on juoneltaan monimutkainen ja
jännittävä. Poliisin työ on yhtä onnistumisten ja pettymysten vuoristorataa,
mutta jokainen tiedonmuru vie lähemmäksi ratkaisua. Henkilögalleria on
kiinnostava alkaen liian raskaaseen vastuuseen joutuneesta urheasta Jack-pojasta
ja päätyen ylikomisario Marveliin, jolla kaiken meuhkaamisen alla on sydän
paikallaan ja tarkka käsitys hyötynäkökohdista. Oikeastaan kaikki kirjan
henkilöt ovat kovasti mukavia – murhaajaa myöten.
Bauerin teos on saanut paljon huomiota, sillä se pääsi Man
Booker 2018 -listalle, jolle ei juuri dekkareita ole hyväksytty. Bauerin
esikoisteos Hautanummi (suomeksi 2011) voitti CWA golden dagger
-palkinnon.
Kiitos lukuvinkistä. Laitanpa tämän kirjaston varauslistalle :)
VastaaPoistaSuosittelen tätä. On hieman tavallisuudesta poikkeava dekkari.
PoistaTämä on minunkin lukulistallani!
VastaaPoistaPidin tästä dekkarista paljon. Hyvä juoni ja monipuolinen henkilögalleria.
Poista