Kustantaja: Tammi 2020
Lapsi nostaa laatikosta valokuvan toisensa jälkeen ja Virva
kertoo kuviin liittyvistä tapahtumista ja ihmisistä. Näin tarina etenee yhtä sattumanvaraisesti
kuin kuvat laatikosta nousevat ja kattaa viidenkymmenen vuoden matkan kaikkine
iloineen ja suruineen. Ovatko Virvan muistot kuitenkaan luotettavia? Sukulaiset ja ystävät nimittäin antavat joistakin tapahtumista hieman
toisenlaisen kuvan kuin Virva.
Jos ei voi luottaa siihen mitä muistaa, ei voi luottaa myöskään
siihen tarinaan, jonka on itsestään vuosien aikana rakentanut. Kaikki se, mitä
on uskonut olevansa, muuttuu sumuiseksi. Lopulta ei voi luottaa edes omaan
kehoonsa ja siihen, millaisin ääriviivoin se piirtyy ympäröivään tilaan.
Omakuva on äkkiä pelkkä Naurutalon vääristävän peilin heijastus, irvokas ja
epätodellinen.
Monet hetkistä liittyvät Saareen, jossa suvun satavuotias
jugendhuvila kerää kesä toisensa jälkeen suojiinsa eri sukupolvien edustajia.
Siellä aika ei kulje jatkumona, vaan kaikki sukupolvet ovat yhä läsnä limittäin
tai kiertävät spiraalina päällekkäin. Jopa isomummin askelet narahtelevat vielä
rappusissa.
Isosisko Salla on pikkuisen Virvan elämän tärkein hahmo. Salla
osaa selittää asioita eikä koskaan naura, vaikka Virva luulisi presidentti
Kekkosta sammakoksi. Boheemi äiti ei
taida edes ymmärtää, miten paljon pientä lasta voi loukata se, että hänen
viattomia erehdyksiään pidetään koko suvulle levitettävien kaskujen aiheena.
Myöhemmin viisaasta Sallasta tulee kuitenkin väsynyt ja apea eronnut nainen ja
kahden pienen lapsen yksinhuoltaja. Hetket jäävät hänen kohdallaan pahasti kesken,
mutta mitä oikein tapahtui? Miksi Salla kuoli?
Entä muita kesken jääneitä hetkiä? On ihana ja kuvankaunis
poika, jonka elämä lähtee jo varhain väärille urille ja jota kukaan ei osaa
pelastaa häneltä itseltään. Hän on läsnä ja kuitenkin poissa. Virvan elämään
sisältyy myös upea rakkaussuhde, jossa osapuolet ovat kuin luotuja toisilleen. Silti
se tarina jää kesken.
Että he sattuivat olemaan samassa alkumuotissa valetun,
sittemmin vahingossa murtuneen yksikön erilliset osaset? Kahden palasen
palapeli, jossa jokaista kaulan- ja kainalonkuoppaa kohden on juuri
oikeanmuotoinen leuan ja olkapään kaari. Kristianin kanssa pelkkä sylikkäin
oleminen tuntuu Virvasta siltä kuin olisi viimein päässyt kotiin.
Ihan kaikki tarinat eivät sentään Virvankaan elämässä lopu kesken, vaan koulussa muodostunut ystäväkolmikko pitää yhtä vielä keski-ikään ehdittyäänkin. Joku menee naimisiin ja joku toinen ei, mutta apua ja lohdutusta tarvitsevan luo muut rientävät aina välittömästi.
Ihan kaikki tarinat eivät sentään Virvankaan elämässä lopu kesken, vaan koulussa muodostunut ystäväkolmikko pitää yhtä vielä keski-ikään ehdittyäänkin. Joku menee naimisiin ja joku toinen ei, mutta apua ja lohdutusta tarvitsevan luo muut rientävät aina välittömästi.
Saara Cantell (s. 1968) on palkittu elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja.
Myös esikoisromaanissa Kesken jääneet hetket on elokuvallisuutta;
kohtauksia joita näkee silmiensä edessä ja lopussa paljastuva viimeinen
totuuden palanen. Kieli on kaunista, herkkää ja oivaltavaa. Luettuaan teoksen
jää miettimään sitä, miten erilaista Virvan, Sallan ja Danin elämä olisi ollut,
jos he joinakin tiettyinä hetkinä olisivat valinneet toisin, mutta sitähän
elämä taitaa olla – sattuman kauppaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti