PRESCOTT, LARA: Tätä ei koskaan tapahtunut

Kustantaja: WSOY 2020

Alkuteos: The Secrets We Kept

Suomennos: Irmeli Ruuska

Yhdysvaltain tiedustelupalvelussa 1950-luvulla naiset työskentelevät lähinnä konekirjoittajina. He ovat huomaamattomia, mutta näkevät ja kuulevat paljon. Keskenään he saattavat juoruilla hieman, mutta ulkopuolisille ei koskaan. On kuitenkin naisia, jotka vain näennäisesti ovat konekirjoittajia tai vastaanottovirkailijoita ja jotka herättävät työtovereissaan uteliaisuutta ja lievää kateuttakin. Nämä naiset ovat varsinaisen työajan jälkeen houkutuslintuja, tiedonhankkijoita.  On leiskuvatukkainen ja näyttävä Sally, joka on sodan aikana toiminut vakoojana ja uskoo liiankin itsevarmasti hallitsevansa kaikki temput. On tyylikäs ja älykäs nuori Irina, joka valikoituu venäläisen taustansa vuoksi Sallyn oppilaaksi.

Sihteeri on yhtä kuin ihminen, jolle uskotaan salaisuus. Sana pohjautuu latinan kielen ilmaisuihin secretus, secretum, salainen. Kirjoitimme koneella, mutta jotkut meistä tekivät muutakin. Emme hiiskuneet sanallakaan työstä, jota teimme sen jälkeen, kun olimme päivittäin peittäneet kirjoituskoneemme suojahupulla. Toisin kuin jotkut miehistä, me osasimme säilyttää salaisuudet.

Tiedustelupalvelun naisten työtehtävien lomassa siirrytään kylmän sodan Neuvostoliittoon. Boris Pasternak kirjoittaa teosta, joka huhujen mukaan sisältää vallankumoukseen kohdistuvaa kritiikkiä ja josta viranomaiset haluaisivat enemmän tietoa. Keinoja ei kaihdeta. Pasternakin rakastajatar Olga joutuu ensin vankilaan kuulusteltavaksi tavalla, joka johtaa keskenmenoon. Myöhemmin hänet siirretään Siperiaan vankileirille raskaaseen ruumiilliseen työhön. Näin yritetään vaikuttaa kirjailijaan, joka itse nauttii Stalinin suojelusta.

Pasternakilla on palava tarve saada teoksensa kirjoitettua ja julkaistua, etenkin kun kaikki samanmieliset kirjailijatoverit ovat jo kokeneet surkean kohtalon. Hän on valmis menemään vankilaan tai vaikka kuolemaan sanomansa vuoksi eikä tunnu lainkaan ajattelevan sitä, millaiseen vaaraan asettaa läheisensä. Hänen päätään eivät käännä sen paremmin vaimon kuin rakastajattarenkaan anelut. 

Et ole joutunut kokemaan sitä, kuten minä. Et ole nähnyt, miten ystäväsi on viety yksi kerrallaan. Tiedätkö, miltä tuntuu, kun on itse säästynyt, vaikka ystävät on murhattu? Miltä tuntuu olla se, joka on jäljellä.

Kylmän sodan aikana Amerikassa uskotaan lujasti kirjallisuuden ja kulttuurin voimaan. Tiedustelupalvelun organisoimana Neuvostoliittoon aiotaan salakuljettaa Raamatun lisäksi myös muita aiheeltaan sopivia kirjoja. Mikäpä kävisi tähän tarkoitukseen paremmin kuin arvostetun kirjailijan teos, jonka julkaiseminen on hänen omassa maassaan kielletty?

Seuraa jännittävä kuvaus siitä, miten Tohtori Živagon käsikirjoitus salakuljetetaan Neuvostoliitosta pois, käännetään venäjäksi, painetaan kirjaksi ja ujutetaan takaisin maahan. Näihin vaiheisiin liittyvät läheisesti myös tiedustelupalvelun naiset Sally ja Irina. Tempaus onnistuu yli odotusten heidän kannaltaan, kun Pasternakille myönnetään Nobelin kirjallisuuspalkinto. Neuvostoliiton johtajista se kuitenkin tuntuu varmasti iskulta vasten kasvoja eivätkä he jätä reagoimatta tilanteeseen.

Tätä ei koskaan tapahtunut -romaani kuvaa hyvin kylmän sodan aikaa niin Yhdysvalloissa kuin Neuvostoliitossa. Neuvostoliitossa vallitsee pelon ilmapiiri kotietsintöjen, kuulusteluiden, kidutusten, vankiloiden ja vankileirien vuoksi, mutta silti monet uhmaavat määräyksiä oman henkensä uhalla. Yhdysvalloissa taas ovat omat pelkonsa ja arat aiheensa. Kommunismin pelko on yksi näistä, homoseksuaalisuus toinen.

Laaja lähdeluettelo kertoo, että Prescott on tutkinut tarkkaan Tohtori Živago -romaanin dramaattisia vaiheita. Tapahtumat ovat tuttuja, jos on sattunut katsomaan YLE Teemalta tulleen BBC:n dokumentin ”Tohtori Živagon tarina”, mutta Prescott on sukeltanut henkilöiden ajatuksiin. He ovat eläviä ja todentuntuisia rakastaessaan, vihatessaan ja pelätessään. USA:n tiedustelupalvelun naisille olisi voinut uhrata hieman enemmän tilaa. Nyt niin kertomus niin Sallyn kuin Irinankin kohtalosta lopahtaa äkkinäisesti ja jää epämääräisten viittausten ja arveluiden varaan.