PIDÄ AIVOSI KUNNOSSA

Pidä aivosi kunnossa on suomalaisten asiantuntijoiden perusteellinen ja selkeä teos ihmisen aivoista ja niiden kunnossapidosta. Työryhmän teesi on: aivojen hyvässä vireessä pitäminen on sijoitus tulevaisuuteen ja kunnossapito elinikäinen projekti! Jo keski-iässä kannattaa ruveta tarkkailemaan verisuonten kuntoa, mutta myöhäisemmälläkin iällä tehty elämäntaparemontti tuottaa hyviä tuloksia.

Kirja esittelee aluksi aivojen rakenteen ja toiminnan pääperiaatteet sekä aivoja uhkaavat sairaudet eli verenkierto- ja sydänsairaudet. Aivot ja sydän pitävät samoista asioista: oikeanlaisesta ravinnosta, monipuolisesta liikunnasta ja riittävästä levosta. Unihäiriöisten avuksi kirjassa on 30-kohtainen unipolku, jonka vinkit ovat hyvin yksinkertaisia ja jokaiselle mahdollisia toteuttaa – onko välttämättä tullut mieleen, että hampaiden harjauskin auttaa unensaannissa. Työ on terveyttä ylläpitävä voima, mutta ilman terveyttä – ja etenkin ilman aivojen terveyttä – kukaan ei jaksa työssä. Työn lisäksi tärkeitä ovat perhe, harrastukset ja ystävät. Aivoille haitallisia asioita taas ovat tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö ja ylipaino. Näistäkin asioista kirjassa puhutaan, mutta asiallisesti ja pelottelematta.

Yhtenä osiona kirjassa käsitellään muistin toimintaa, muistihäiriöitä ja muististrategioita. Mukana on muistipolku eli 30 vinkkiä, joiden avulla tukea asioiden muistamista. Aivojakin voi ja kannattaa voimisteluttaa!

Kirjan lopussa on joitakin testejä, joiden avulla voi tarkistaa, onko aihetta elämäntaparemonttiin. Lisäksi luetellaan järjestöjä ja www-osoitteita, joiden kautta saa lisätietoa ja tukea.

ECHLIN, KIM: Kadonneet

Kadonneet -kirjan alku on kevyt ja romanttinen. Eletään vuotta 1979, kun 16-vuotias montrealilainen Anne tutustuu itseään viisi vuotta vanhempaan Sereyhin, Kambodžan sisällissotaa paenneeseen yliopisto-opiskelijaan ja muusikkoon. Molemminpuolinen rakkaus on kuin luonnonvoima ja kuuro kaikille neuvoille ja varoituksille. Sitten Kambodžassa tapahtuu poliittinen muutos ja Serey uskaltaa palata kotimaahansa selvittämään sukulaisten kohtaloa. Kuluu 11 vuotta eikä Anne kuule Sereystä mitään. Rakkauttaan hän ei kuitenkaan unohda.

Uusi käänne Kambodžan historiassa tuo maan taas uutiskuviin ja ihmeellisen sattuman ansiosta Anne tunnistaa lyhyestä välähdyksestä Sereyn. Annea ei pidättele mikään, vaan hän matkustaa välittömästi Kambodžaan etsimään rakastettuaan. Lisää uskomattomia asioita tapahtuu: Anne löytää kuin löytääkin Sereyn ja rakkaus palaa yhtä suurella liekillä kuin ennenkin. Mutta edes ikuinen rakkaus ei pysty pelastamaan ihmisiä maassa, josta puuttuu sananvapaus ja oikeusturva.

Kanadalainen Kim Echlin käsittelee teoksessaan rakkauden voimaa, kaipuuta ja muistoja sekä ihmisessä piilevää pahuutta. Kambodžan verinen historia tulee miltei sietämättömän lähelle lukijaa. Asiaa helpottaa jonkin verran Echlinin kaunis kieli ja myös se, että kirjan luvut ovat hyvin lyhyitä.

LEE, JANICE Y. K.: Pianotunnit

Janice Y. K Lee on syntynyt ja kasvanut Hongkongissa, joten hän tuntee hyvin niin alueen historian ja kulttuurin kuin topografian ja ilmastonkin. Opiskeluvuodet Yhdysvalloissa ovat puolestaan valmentaneet häntä kirjoittamaan länsimaiselle ihmiselle avautuvalla tavalla. Esikoisteoksessaan Pianotunnit hän yhdistää onnistuneesti nämä kaksi asiaa kuvatessaan Hongkongia 1940- ja 1950-luvuilla.

Kirjan alussa eletään 1950-lukua. Hongkongiin saapuu englantilainen aviopari - insinöörimies Martin ja häntä huomattavasti nuorempi vaimo Claire. Etsiessään sisältöä elämäänsä Claire ryhtyy rikkaan kiinalaisperheen pianonsoiton opettajaksi ja ajautuu samalla rakkaussuhteeseen perheen englantilaisen autonkuljettajan kanssa. Will pysyttelee Claireen nähden kiusallisen etäisenä ja salaperäisenä, mutta paljastaa lukijalle mieltään painavat menneisyyden tapahtumat. Japanilaismiehityksen aikana 1940-luvulla jokainen yritti selvitä pelottavissa olosuhteissa parhaansa mukaan, jotkut jopa lähimmäisensä pettämällä. Mitä tapahtuikaan Willille ja hänen euraasialaiselle rakastetulleen Trudylle?

Kirjan henkilöt ovat uskottavia kaikkine inhimillisine heikkouksineen. Taitavasti kuvataan monikulttuurisessa yhteisössä vellovia usein tiedostamattomia ennakkoluuloja ja asenteita: länsimaalaisten puolella omahyväisyyttä ja epäluuloisuutta, aasialaisten puolella halveksuntaa ja tyytymättömyyttä. Kukaan ei selviä tapahtumien käänteissä voittajana, mutta mielenrauhan saavuttaminen on jo paljon.

HASSINEN, PIRJO: Sano että haluat

Sano että haluat on trillerimäisen jännittävä kirja. Tarinan keskiössä on hurjan nuoruuden taakseen jättänyt kokki Jimi, vaikka hän ei itse juuri kommentoikaan tapahtumia. Kertojina vuorottelevat Jimin elämän naiset eli Laura-vaimo ja työtoveri Essi. Laura on psykologi, joka ratkoo työkseen ihmissuhteiden ongelmia, mutta aviomiehen sisintä hän ei tavoita. Jimin läheisin uskottu on Essi, jolle hän uskaltaa kertoa kunnianhimoisista urasuunnitelmistaan ja menneisyydestä nousevista painajaisistaan. Jimi puolestaan tietää Essin sekavasta yöelämästä ja ristiriitaisesta suhteesta aika pelottavalta vaikuttavaan Kimmoon. Monenlaisia epäluuloja herää, kun Essi eräänä aamuna näyttää kadonneen jäljettömiin.

Sano että haluat – kirja on ennen kaikkea kertomus unelmista. Lauran unelma on jotain ihan muuta kuin Jimin, mutta kenen unelma toteutuu? Vai onko lopputulos ihan muuta kuin kukaan toivoi – ja silti tyydyttävä?

Hassinen kirjoittaa vetävästi ja värikkäästi. Jotenkin köykäisen oloiseksi jää kuitenkin tämä kirja Hassisen aiempiin teoksiin verrattuna.

HAGENA, KATHARINA: Omenansiementen maku

Katharina Hagenan teos Omenansiementen maku on ollut niin Saksassa kuin muuallakin maailmassa todellinen arvostelu- ja myyntimenestys. Ei ihme - kyseessä on lämminhenkinen sukutarina, josta jää hyvä mieli.

Iris perii isoäidiltään suvun vanhan kotitalon, mutta ei ole aivan varma mitä tehdä perinnöllään. Selvittääkseen tilannetta hän ottaa hautajaisten jälkeen pari päivää virkavapaata kirjastonhoitajan työstään ja tutkii talon perinpohjaisesti. Vanha rakennus paljastaa vähän kerrassaan salaisuuksiaan ja jokainen uusi esine ja uusi huone tuo mieleen muistoja, jotka ovat hautautuneet tai haudattu mielen sopukoihin. Isoäidin dementia surullisine ja koomisine piirteineen. Tätien rakkaustarinat sekavine käänteineen. Sisaren kuolema eräänä kuumana ja yltäkylläisenä kesänä. Kaiken yllä omenien ja omenahillon makea tuoksu. Mystinen ja raskas hämärä menneisyyden ja nykyisyyden välillä.

Nykyhetken tunnelma on raskaista muistoista huolimatta varsin kepeä. Lapsuuden kiusankappaleesta, naapurin Maxista, on kasvanut komea asianajaja – juuri sopiva pelastamaan Iriksen noloista tilanteista. Suhteen kehittyminen kuvataan humoristisesti ja dialogeissa on nasevuutta ja vauhtia. Kaikkia asioita ei saada selväksi, mutta niin paljon kuitenkin, että Iriksen sielu saa rauhan.

OLKINUORA, HILKKA: Nyt, aina : Pieni katumusoppi

Pastori ja kolumnisti Hilkka Olkinuora puhuu kirjassaan Nyt, aina : Pieni katumusoppi ihmisenä olemisen eri puolista. Hän ei saarnaa eikä pelottele, vaan rohkaisee. Ennen kaikkea hän kannustaa ihmisiä opettelemaan suurempaa armeliaisuutta omaa itseään kohtaan, sillä kaduttavaa riittää jokaisella. Tietenkin pitäisi osata valita tarjolla olevista vaihtoehdoista se, jota arvelee vähiten katuvansa, mutta varmoja vastauksia ei ole olemassakaan. Ihmisen menneisyys vaikuttaa hänen valintoihinsa ja valinnat puolestaan vaikuttavat tulevaisuuteen. Eli: ”Nyt on aina. Aina on nyt.”

Kirja on jaettu vapaasti vuodenaikojen mukaan. Se käsittelee elämää syntymästä kuolemaan eri puolineen, eri tunteineen, eri tekoineen. Luvut ovat lyhyitä, samaten lauseet. Silti kaikista käsitellyistä asioista löytyy niin monta eri näkökulmaa, että ahaa-elämyksiä tulee lukijalle kaiken aikaa: tuota en ole tullut itse ajatelleeksikaan. Jokaisen luvun lopussa kerrataan, mitä on aihetta katua ja mitä ei. Suurimmaksi katumuksen aiheeksi nousee elämätön elämä eli jumittuminen tällaisiin asioihin: ylpeys, linnoittautuminen, pyyhältäminen, kyynisyys, itsekkyys, pelkuruus, työhulluus, ankaruus ja suuren onnen tavoittelu. Rauhan saa kun lakkaa ottamasta itseään liian vakavasti ja myöntää, ettei elämä ole meille velkaa yhtään mitään – se on vain elämää.