Marstrandin idyllinen merenrantakylä kokee järkytyksen. Koululaisryhmä törmää muinaisen uhrikiven äärellä naisen päättömään ruumiiseen ja vanha rouva löytää upeasta puutarhastaan irrallisen pään – eivätkä nämä ruumiinosat kuulu yhteen! Kohta löydetään lisää surmattuja naisia, aina johonkin historiallisesti merkittävään paikkaan sijoitettuina. Poliiseille alkaa kuvio selvitä: murhat matkivat 1600-luvun noitaoikeudenkäyntien kuolintapoja. Onko tällä jotain yhteyttä keskiaikaan eläytyviin roolipelaajiin, joita tuntuu olevan aina siellä, missä tapahtuu? Vai ovatko yliluonnolliset voimat liikkeellä – outoja aistimuksia ainakin tunnetaan paikka paikoin.
Nykyhetkeen limittyy takaumia 1950-luvun lopulta. Pieni poika elää vankina kellarissa, nälissään ja pahoinpideltynä. Hän on ilmeisesti avioton lapsi, niin vähäpätöinen ettei hänelle ole annettu edes nimeä. Tuskin hänen kohtalostaan tässä kerrottaisiin, ellei hän liittyisi jollakin tapaa murhiin…
Sotkuista ja omituista murhavyyhtiä tutkivat jo Rosmanin Majakkamestarin tytär – kirjasta (2010) tutuksi tulleet henkilöt. Veneeseensä asumaan muuttanut rikoskonstaapeli Karin Adler hälytetään töihin kesken kesäloman ja hän joutuu pohtimaan omia ihmissuhteitaan työongelmien ohessa. Suurena apuna murhien ratkaisemisessa on uupumuksen takia sairauslomalle jäänyt it-konsultti Sara, joka innostuu penkomaan Marstrandin historiaa etenkin noitavainojen ajoilta. Saran välityksellä kirjailija voi myös esittää kriittisen näkemyksensä työterveysviranomaisista; kiireisiä, välinpitämättömiä, kyvyttömiä eläytymään toisen ihmisen asemaan..
Ruotsalainen Ann Rosman (s. 1973) asuu itsekin Marstrandissa ja tietää paljon niin purjehduksesta kuin kotiseutunsa historiasta. Monilla Noitavasarassa kerrotuilla esineillä, asioilla ja henkilöillä onkin vastineensa todellisuudessa. Rosman aloitti kirjoittamisen jäätyään äitiyslomalle it-konsultin työstä ja sai heti kiitosta sujuvasta ja rohkeasta tarinankehittelystä ja kielenkäytöstä. Joissakin suhteissa hän tuo mieleen toisen ruotsalaisen dekkaristin Camilla Läckbergin, joka hänkin pyrkii teoksissaan osoittamaan, miten monin tavoin menneisyys vaikuttaa nykyhetkeen.