HIETAMIES, EVE: Yösyöttö

Yösyöttö kertoo miehestä, joka joutuu yllättäen pienen vauvan yksinhuoltajaksi. Toimittaja Antti Pasanen ei ole juuri vauva-asioihin perehtynyt – oletusarvohan on se, että vaimo tulee hoitamaan lapset ja kodin ja Antti jatkamaan elämäänsä entiseen tapaan niin töissä kuin vapaa-aikana. Käy vain niin, että Pia-vaimon henkinen kantti ei kestä äitiyttä eikä vaimoutta, vaan tarvitsee pitkän eristäytymisen sairaalaan. Pakon edessä Antin on hetkessä opittava muun muassa äidinmaidon ja äidinmaitovastikkeen ero. Onneksi hänellä on laajasydämisiä naapureita ja onneksi pikku-Paavo on ihanan rauhallinen lapsi.

Kirjan henkilöhahmot eivät ole kovin syvällisiä eivätkä tapahtumat maata järisyttäviä, mutta silti teksti vetää. Lukijan uteliaisuutta herättävät tekstin lomaan ripotellut keskustelunpätkät, joissa puhelevat Antti ja joku Enni – jossain tulevaisuudessa, hyvin tuttavalliseen sävyyn. Onko luvassa romantiikkaa?

Eniten Yösyöttö kiinnostaa tietenkin pienten lasten vanhempia. Voi olla, että Paavon miltei päivän tarkkuudella kuvatusta kehityksestä irtoaa uutta tietoa ja hoitoniksejäkin.

JAMES, P. D.:Yksityispotilas

Kuinkahan kauan vuonna 1920 syntynyt Lady James jaksaakaan vielä kirjoittaa? Hänen tähän asti viimeisin teoksensa Yksityispotilas ilmestyi 2008 ja on 14. osa sarjassa, jossa rikoksia ratkaisee sympaattinen Adam Dalgliesh. Tämä rikostarkastaja on myös runoilija ja syvällinen pohdiskelija, jota terävän älyn lisäksi on siunattu kollegoja ällistyttävällä intuitiolla.

Yksityispotilas – teoksen tapahtumat käynnistyvät tunnetun journalistin saapuessa plastiikkakirurgiseen leikkaukseen ylelliselle yksityisklinikalle, joka on perustettu vanhan maaseutukartanon siipirakennukseen. Hänet löydetään leikkauksen jälkeisenä aamuna kuoliaaksi kuristettuna. Tätä naista on vihattu ja pelätty brittiläistä yläluokkaa ruotivien kohuartikkeleiden takia, mutta onko hän löytänyt klinikalta aiheen uuteen skandaalijuttuun? Kenellä on siinä tapauksessa niin paljon menetettävää, että murhaaminen tuntuu oikeutetulta? Vai onko murhalla jotain tekemistä journalistin oman menneisyyden kanssa? Vai onko tarkoituksena tuhota klinikan maine?

Vaikka Yksityispotilas ei nousekaan Jamesin parhaitten teosten tasolle, pystyy psykologisten dekkareiden ystävä nauttimaan sen kiireettömästä ja hienostuneesta tyylistä ja turvallisen tutuista käänteistä. Tässäkin teoksessa on Jamesille tyypillinen monikerroksinen juoni ja vivahteikas henkilökuvaus. Lukija pääsee sisälle niin murhaajan ja uhrin kuin poliisien tai tapahtumien keskelle joutuneiden ulkopuolisten henkilöiden mielenliikkeisiin. Pohditaan hyvän ja pahan olemusta, syyllisyyttä ja syyttömyyttä. Yllättävä sen sijaan on kirjan loppu sopusointuisuudessaan.

SHAFFER, MARY ANN & BARROWS, ANNIE: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville

Mary Ann Shaffer (1934-2008) työsti vuosia esikoisromaaniaan Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville, mutta kuoli pian sen jälkeen kun oli saanut kustantajalta julkaisupäätöksen. Käsikirjoituksen viimeisteli Shafferin sisarentytär Annie Barrows.

Ei kannata pelästyä kirjan pitkästä ja omalaatuisesta nimestä (johon löytyy kyllä täysin looginen selitys). Tämä kirjeromaani on hengeltään lempeä ja viehättävä, vaikka kuvaakin kaunistelematta vaikeita aikoja ja asioita.

Päähenkilö on kolmikymppinen Juliet Ashton, joka on saavuttanut mainetta sota-ajan kolumneillaan. Aiheen löytäminen uuteen teokseen osoittautuu vaikeaksi, joten Juliet innostuu saadessaan kirjeen tuntemattomalta mieheltä Guernseyn saarelta. Hän haluaa ehdottomasti lisätietoja kirjeessä ohimennen mainituista asioista: kirjallisesta piiristä, perunankuoripaistoksesta ja piilotetuista porsaista. Alkaa vilkas kirjeenvaihto Guernseyn asukkaiden ja Julietin välillä. Saarelaiset muistelevat saksalaismiehityksen aikaisia tapahtumia: nälänhätää ja pelkoa, petturuutta ja kekseliäisyyttä, rohkeutta ja myötätuntoa. Kaikkien kertomusten keskipisteenä tuntuu olevan Elizabeth – suoraselkäinen ja peloton Elizabeth, joka katosi jäljettömiin saksalaiselle keskitysleirille. Lopulta Juliet alkaa tuntea vastustamatonta vetoa saarelle, tapaamaan sen omalaatuisia asukkaita. Guernseyllä hän löytää ehkä aiheen uuteen kirjaansa, ehkä jotain muutakin…

Kirjeet vaihtelevat sävyltään kirjoittajansa mukaan ja kertovat silläkin tavoin henkilöistä paljon (puhumattakaan ystävien ja naapureiden kommenteista ja luonnehdinnoista). Julietin kirjeiden ilakoiva ja itseironinen tyyli tuo mieleen Jane Austenin, kirjemuoto taas Helene Hanffin teoksen Rakas vanha kirja. Guernseyn saari on suomalaiselle lukijalle uusi ja eksoottinen ympäristö. Eipä ole tullut mieleen, että saksalaiset miehittivät myös Kanaalin saaria kuvitellessan ponkaisevansa sieltä helposti Englantia valloittamaan!

CASHORE, KRISTIN: Syntymälahja

Yhdysvaltalaisen Kristin Cashoren esikoisromaani Syntymälahja sai vuonna 2009 Mythopoeic Fantasy – palkinnon parhaana nuorten fantasiakirjana ja oli ehdolla useaan muuhunkin palkintoon. Teos miellyttää varmasti fantasiasta kiinnostunutta nuorta, mutta sopii varttuneemmallekin lukijalle.

Syntymälahja-teoksessa eletään maailmassa, jossa ihminen voi syntyä jonkin erityisen lahjan eli leiviskän haltijaksi. Jotkut osaavat tanssia erityisen hyvin ja jotkut leipoa, mutta Katsa osaa taistella ja tappaa. Nautintoa hän ei teoistaan saa, sillä hän ainoastaan toteuttaa enonsa, Sydänmaan kuninkaan, määräyksiä. Tutustuminen Po-nimiseen nuoreen mieheen muuttaa Katsan elämän. Oman syntymälahjansa ansiosta Po taistelee lähes tasaveroisesti Katsan kanssa ja myös ymmärtää tyttöä paremmin kuin kukaan on koskaan aiemmin ymmärtänyt. Lukija odottelee tietenkin rakkaustarinaa, mutta vaikeaa on. Esteenä ovat niin ulkoa tulevat paineet kuin nuorten omat heittelehtivät tunteet. Tosin tunne-elämän kuvaus on muuten sujuvasti kirjoitetussa teoksessa aika kömpelöä.

Kirja käynnistyy hitaasti, mutta vähitellen vauhti kiihtyy, kun selvitellään seitsemää kuningaskuntaa ravisuttavaa tapahtumasarjaa. Toisaalta kyseessä on Katsan kasvutarinaa. Äkkipikaisesta ja epäluuloisesta tytöstä kehittyy vahva nuori nainen, joka huomaa syntymälahjansa sopivan myös elämän ylläpitämiseen ja heikompien suojeluun. Kertomukselle olisi ollut eduksi, jos Katsasta ei olisi tehty niin kovin monitaitoista ja ylivoimaista, vaan hänelle olisi suotu hieman inhimillisiä heikkouksia, mutta mielenkiintoinen hahmo Katsa joka tapauksessa on.

SANSOM, C. J.: Talvi Madridissa

Talvi Madridissa – teos käsittelee erästä Espanjan historian synkimmistä ajanjaksoista. 1930-luvulla maassa käytiin lähinnä oikeistoa edustavien kansallismielisten ja vasemmistoliikkeitä kannattavien tasavaltalaisten välillä katkera sisällissota, jonka kenraali Franco voitti pitkälti Saksan ja Italian avulla. Sisällissota ja sen jälkeinen aika olivat tavalliselle kansalle puutteen ja pelon aikaa, vaikka Espanja onnistuikin pysyttäytymään erossa toisesta maailmansodasta.

Kirjan päähenkilöinä on kolme englantilaista nuorta miestä, jotka jo lapsina ovat tutustuneet toisiinsa konservatiivisessa yksityiskoulussa. Bernie on idealisti, joka lähtee Espanjaan taistelemaan kommunismin puolesta, koska ”se taistelu on käytävä”. Tasavaltalaisten kärsittyä tappion hän katoaa eivätkä Barbara-morsiamen ponnistelut hänen kohtalonsa selvittämiseksi tuota tulosta. Sandy puolestaan on opportunisti, joka vainuaa Espanjan sekavissa oloissa hyötymismahdollisuuden. Murtunut Barbara löytää yllättäen turvapaikan hänen luonaan. Kolmikkoa koossapitävä jäsen on Harry - rehellinen ja kunnollinen herrasmies, joka aikuisenakin uskoo koulussa omaksumiinsa ihanteisiin. Hänet taivutellaan vakoilemaan Sandyn toimia, mutta pian hän on sekaantunut vallan muihin asioihin…

Talvi Madridissa ei ole oikein rakkausromaani eikä vakoilutrillerikään. Se pyrkii kuvaamaan ihmisten elämää poikkeustilanteessa historiallisiin tosiasioihin pohjautuen, mutta kuitenkin viihdyttävästi. Hieman liikaa pituutta teoksessa on ja jotkut juonenkäänteet ovat hieman liian helposti arvattavissa, mutta silti kertomus on elämänmakuinen ja silmiä avaava. Espanjan historiasta eivät suomalaisetkaan välttämättä kovin paljon tiedä.

WALTERS, MINETTE: Kameleontin varjo

Minette Walters on arvostettu englantilainen jännityskirjailija, jonka saamiin palkintoihin kuuluu myös Suomen dekkariseuran kunniakirja vuodelta 2006. Kameleontin varjo on hänen kahdestoista teoksensa.

Luutnantti Charles Acland palaa Irakin sodasta pahasti loukkaantuneena. Päävammat ovat turmelleet ulkonäön, mutta ovatko ne vaikuttaneet Aclandiin myös henkisesti ja muuttaneet hänet vaaralliseksi psykopaatiksi? Hän saa hillittömiä raivonpuuskia pelkästään siitä, että joku koskettaa. Hän vihaa naisia ja etenkin entistä tyttöystäväänsä. Migreenikohtaukset vievät tajun ja muistin ja silti Acland kieltäytyy lääkkeistä.

Sairaalasta päästyään Acland eristäytyy ja kieltäytyy kaikista elämän mukavuuksista, jopa ruuasta.Onko pelkkää sattumaa, että hänen asuinalueella alkaa tapahtua epätavallisen raakoja murhia? Kaikki uhrit ovat armeijan veteraaneja ja luultavasti homoseksuaaleja, mutta onko heillä yhteyksiä Aclandiin? Poliisilla on epäilyksensä ja Acland vain lisää niitä puhumattomattomuudellaan ja salamyhkäisyydellään.

Onneksi on olemassa Jackson. Tämä kehonrakennusta harrastava massiivinen nainen, lääkäri ja lesbo pystyy näkemään Aclandin suojamuurien läpi, koska itsekin poikkeaa normeista.

Walters limittää kertomuksen lomaan erilaisia virallisia dokumentteja ja sähköpostiviestejä, jolloin hän saa tapauksiin useamman ihmisen näkökulman.Vähitellen selviävät syyt ja seuraukset ja myös se, että syyllisyys ja syyttömyys eivät ole mustavalkoisia asioita. Kirjan loppupuolella jotkut juonen käänteet tuntuvat epäuskottavilta, vain siistin lopputuloksen takia keksityiltä. Silti Kameleontin varjo on hyvä psykologinen dekkari.

HEIKKILÄ, TUOMAS & SUVIKUMPU, LIISA: Pyhimyksiä ja paanukattoja

Näyttelijä ja laulaja Ritva Oksanen valitsi vuoden 2009 kristilliseksi kirjaksi teoksen Pyhimyksiä ja paanukattoja.

Kirja kertoo pyhimystarujen taustoista: miten ihmisestä tulee pyhimys, miten historiallisen henkilön elämäkertaan kietoutuu piirteitä vaikkapa antiikin tarinoista tai kansantaruista ja miten pyhimys alkaa vaikuttaa ihmisten arkielämässä. Jopa protestanttisessa nyky-Suomessa pyhimyksillä on sijansa: paikannimissä, etunimissä, juhlaperinteessä, vaakunoissa ja taiteessa.

Pyhimyksiä ja paanukattoja -teos esittelee lähemmin yhdeksän pyhimystä, joista kullekin on omistettu useita kirkkoja eri puolilla Suomea ja joita on hartaasti ikuistettu maalauksiin ja veistoksiin halki vuosisatojen. Rakastetuin on tietenkin Neitsyt Maria, jumalansynnyttäjä. Hyvin suosittu on myös Pyhä Henrik, joka on ainoa suomalaista alkuperää oleva pyhimys. Tosin katolinen kirkko ei ole häntä missään vaiheessa virallisesti hyväksynyt ja epäilyjä on esitetty jopa Henrikin historiallisesta taustasta. Pyhä Katariinakin poistettiin välillä pyhimyskalenterista, koska häntä epäiltiin keksityksi henkilöksi, mutta hän palasi ja toimii esimerkiksi opettajien ja kirjastonhoitajien suojeluspyhimyksenä.

Kirjan loppuun on koottu joitakin suomalaisia pyhiinvaellusreittejä ja kiertomatkoja, jotka johdattavat tutustumaan kulttuurihistoriaan pyhien seurassa. Erilaista kotiseuturetkeilyä!

Ulkoasultaan tyylikäs Pyhimyksiä ja paanukattoja pyrkii vetoamaan nykylukijaan modernilla kielenkäytöllä ja huumorilla. Kerrotaan esimerkiksi, että keskiajan ihmisellä oli facebook eli pyhien ja vaikutusvaltaisten ystävien joukko, josta saattoi valita sopivan auttajan eri vaikeuksiin ja vaivoihin. Fanittamista muistuttaa pyhimykseen liittyvien muistoesineiden ja pyhäinjäännösten kerääminen tai tämän pyhimyksen tekojen matkiminen. Pyhimystaruissa kerrotut kidutukset ja marttyyrikuolemat taas viittaavat väkivaltaviihteeseen. Tällainen reipas ote avaa uusia näkymiä, mutta voi kyllä jotakuta loukatakin.

HAUTALA, TURKKA: Salo

Turkka Hautala on syntynyt 1981 Salossa  ja asunut suomalaisten paikkakuntien lisäksi Englannissa, Kreikassa ja Ranskassa. Ammattejakin on ollut monia, sillä ”matruusi ja maisteri” on työskennellyt grillimyyjänä, päiväkodin setänä ja lehtimiehenä. Salo on Hautalan esikoisteos ja ollut ehdokkaana niin vuoden 2009 parhaaksi esikoisromaaniksi kuin Finlandia-palkituksikin.

Kirjan kuvaama kaupunki on selvästikin Salo suuryhtiöineen, puutaloalueineen, jokineen ja murteineen, mutta samalla se on kuvaus mistä tahansa keskisuuresta suomalaisesta kaupungista. Suomalainen yhteiskunta on muuttunut ja muuttumassa samalla lailla kaikkialla.

Salo koostuu lyhyehköistä luvuista, joista jokaisessa on eri kertoja. Edellisen kohtauksen sivuhenkilöistä joku nousee seuraavassa tarinassa pääosaan ja lukija voi huvikseen arvuutella, kuka tämä kulloinkin tulee olemaan. Tätä tekniikkaa on käytetty ennenkin, mutta Hautala onnistuu hyvin tehtävässään. Lukijan eteen marssitetaan eri-ikäisiä miehiä ja naisia eri yhteiskuntaluokista ja eri ammateista ja näytetään heitä kaikkia ahdistava yksinäisyys ja turhautuneisuus. Kaikki haaveilevat jostakin paremmasta, mutta keinot ja uskallus puuttuvat. Onneksi teoksessa on sekä sanallista huumoria että tilannekomiikka ja myös ripaus toiveikkuutta. Vielä on henkilöitä, jotka tukevat ja auttavat heikompia ja epävarmempia. Vielä on henkilöitä, jotka eivät siedä vääryyttä ja väkivaltaa.

MEYER, STEPHENIE: Vieras

Vampyyreista kertovalla kirjasarjalla nuorten suosikiksi noussut Stepehenie Meyer on kirjoittanut aikuisille teoksen, joka on toisaalta tieteiskirja ja toisaalta rakkauskertomus. Mitään varsinaisesti uutta hän ei kummastakaan aiheesta irrota, mutta silti tämä kirja viehättää ja pitää otteessaan. Vielä elää vanhanaikainen usko siihen, että pahimmassakin ihmisessä on jotain hyvää ja että erilaisuus on pikemminkin voimavara kuin uhka!

Tapahtumat sijoittuvat Maapallolle, jolta ulkoavaruudesta tulleet olennot ovat poistaneet lähes kokonaan niin sodat ja sairaudet kuin epärehellisyydenkin. Tämä on saavutettu istuttamalla jokaiseen ihmiseen uusi ”sielu”, joka ohjaa isäntäruumista käyttäytymään oikein. Kirjan päähenkilö on Vaeltaja-niminen erityisen kaunis sielu, joka on käynyt läpi elämän jo kahdeksalla eri planeetalla ja on nyt lähetetty Maapallolle urkkimaan selville viimeisten valloittajia pakoilevien ihmisten piilopaikat. Tässä tapauksessa vain ruumiin alkuperäinen omistaja Melanie on totuttua vahvempi ja pystyy sekaantumaan Vaeltajan ajatuksiin. Sen lisäksi sielu rakastuu, vieläpä kahteen eri mieheen. Ymmärrettävistä syistä ihmiset eivät aivan helposti pysty luottamaan Vaeltajaan, mutta vähitellen hänen lempeä ja nöyrä olemuksensa tekee tehtävänsä. Jotain merkitystä on myös hänen pitkälle kehittyneillä erityistaidoillaan ja -tiedoillaan. Loputtomiin ei kuitenkaan voi jatkaa tilannetta, jossa yhden ruumiin sisällä taistelee vallasta kaksi mieltä ja kaksi ääntä, mutta mikä ratkaisuksi?

Mielenkiintoista kirjassa on näkökulma: vieraat valloittajat ovat periaatteessa hyviä ja ihmiset pahoja, mutta silti vieraat toimivat väärin muokatessaan ihmiskuntaa paremmaksi. Muutos ei saa tapahtua väkipakolla, vaan ihmisten on itse löydettävä oikea tie.

PIDÄ AIVOSI KUNNOSSA

Pidä aivosi kunnossa on suomalaisten asiantuntijoiden perusteellinen ja selkeä teos ihmisen aivoista ja niiden kunnossapidosta. Työryhmän teesi on: aivojen hyvässä vireessä pitäminen on sijoitus tulevaisuuteen ja kunnossapito elinikäinen projekti! Jo keski-iässä kannattaa ruveta tarkkailemaan verisuonten kuntoa, mutta myöhäisemmälläkin iällä tehty elämäntaparemontti tuottaa hyviä tuloksia.

Kirja esittelee aluksi aivojen rakenteen ja toiminnan pääperiaatteet sekä aivoja uhkaavat sairaudet eli verenkierto- ja sydänsairaudet. Aivot ja sydän pitävät samoista asioista: oikeanlaisesta ravinnosta, monipuolisesta liikunnasta ja riittävästä levosta. Unihäiriöisten avuksi kirjassa on 30-kohtainen unipolku, jonka vinkit ovat hyvin yksinkertaisia ja jokaiselle mahdollisia toteuttaa – onko välttämättä tullut mieleen, että hampaiden harjauskin auttaa unensaannissa. Työ on terveyttä ylläpitävä voima, mutta ilman terveyttä – ja etenkin ilman aivojen terveyttä – kukaan ei jaksa työssä. Työn lisäksi tärkeitä ovat perhe, harrastukset ja ystävät. Aivoille haitallisia asioita taas ovat tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö ja ylipaino. Näistäkin asioista kirjassa puhutaan, mutta asiallisesti ja pelottelematta.

Yhtenä osiona kirjassa käsitellään muistin toimintaa, muistihäiriöitä ja muististrategioita. Mukana on muistipolku eli 30 vinkkiä, joiden avulla tukea asioiden muistamista. Aivojakin voi ja kannattaa voimisteluttaa!

Kirjan lopussa on joitakin testejä, joiden avulla voi tarkistaa, onko aihetta elämäntaparemonttiin. Lisäksi luetellaan järjestöjä ja www-osoitteita, joiden kautta saa lisätietoa ja tukea.