Kustantaja: Otava 2025
Alkuteos: Subete mayonaka no koibitotachi (2011)
Suomennos: Markus Juslin
Tokiossa asuva kolmekymmentäneljävuotias Irie Fuyuko on aina ollut yksinäinen. Lukiossa ystäviltä tuntuivat tyttö, jonka kanssa Fuyuko jutteli koulumatkoilla junassa, ja nuorukainen, jonka kanssa hän puhui puhelimessa kerran viikossa. Fuyukoa varmasti satutti se, että toiset näkivät hänet tahdottomana ajelehtijana, joka ei osannut tehdä itse mitään valintoja elämänsä suhteen.
Elät aivottomasti
vailla mitään omia ajatuksia ja sanoja. En tiedä yhtään, mitä sinun päässäsi
liikkuu, en koulussa enkä puhelimessakaan. Vaikka ethän sinä varmaan ajattele
mitään. Päässäsi vain lyö tyhjää.
Yliopiston jälkeen Fuyuko sai työpaikan kustantamossa oikolukijana, missä olikin tarkka ja täsmällinen. Työtovereiden naisporukoihin hän ei osannut liittyä, joten hänen läsnäolonsa lähes unohdettiin, kunnes jokin - kenties Fuyukon tunnollisuus - laukaisi naisissa yllättävää ilkeyttä. Hänelle alettiin esittää pilkallisia ja ylen henkilökohtaisia kysymyksiä. Takanapäin naurettiin. Fuyuko vaikeni.
Lopulta Fuyuko päättää tehdä töitä kotoa käsin – oikoluettavaa kyllä riittäisi ja elanto olisi turvattu. Samalla hän tutustuu freelance-oikolukijoiden ja ulkopuolisten tuotantoyhtiöiden yhteyshenkilönä toimivaan Ishikawa Hijiriin, ikätoveriinsa. Hijiri ja Fuyuko alkavat tapailla muutenkin kuin työasioissa, mutta onko Hijiristä ystäväksi?
Työskentely yksin kotona ei loppujen lopuksi ole hyvä
ratkaisu. Fuyuko ahdistuu ja masentuu. Oikoluku tökkii ja ensimmäistä kertaa
työuransa aikana Fuyukon on pyydettävä muutama päivä lisäaikaa. Lääkkeeksi
pahaan oloonsa hän löytää alkoholin, sillä jo tölkki olutta tai kuppi
riisiviiniä irrottaa hänet tavanomaisesta itsestään.
Raajat muuttuivat raskaammiksi, mutta toiset kohdat
siellä täällä tuntuivat kevyemmiltä, ja oli kuin mieli olisi vähän laajentunut.
Tunteet loittonivat mutteivät niin kauas, että ne olisi unohtanut, jännitys
laukesi ja olo tuntui poissaolevalta ja siltä, että minun ja muun maailman
väliin tuli lasilevy. Ääriviivani ohenivat nopeasti ja kaikki, mikä koski
minua, alkoi tuntua siltä kuin se olisikin koskenut jotakuta toista. Pää
suoristui kumarasta. Ja tuli jotenkin miellyttävä olo.
Terhakoitunut Fuyuko päättää osallistua jollekin kaupungin kulttuurikeskuksen
järjestämistä kursseista. Valitettavasti ilmoittautumistilaisuus muuttuu hänen
kohdallaan tragikoomiseksi toilailuksi, mutta se hyvä puoli asiassa on, että
Fuyuko tapaa herra Mitsutsukan. Yli kaksikymmentä vuotta Fuyukoa vanhempi
herrasmies pitää asiasta numeroa tekemättä huolen siitä, että tämä pääsee
turvallisesti kotiin.
Fuyuko ja Mitsutsuka tuntuvat tulevan hyvin toimeen
keskenään, joten lukijan mielessä herää toive romanssista. Elämä kuitenkin vie
Fuyukoa ihan uusille vesille ja vaikka ilmassa on haikeutta, on siinä myös varovaista
toiveikkuutta. Ehkäpä Fuyuko on nyt löytänyt itsensä ja uskaltaa jatkossa itse valita elämänsä suunnan!
Ehkäpä hän löytää omat sanatkin!
Olin pelännyt epäonnistumista ja haavoittumista enkä
siksi ollut valinnut tai tehnyt yhtikäs mitään.
Kaikki rakastavaiset yössä -teoksen raskaus tulee
siitä, miten kylmäävän asiallisesti Fuyuko puhuu kokemistaan asioista ja
paljastaa samalla naisen aseman japanilaisessa yhteiskunnassa. Perhe-elämää
pyörittävä kotiäiti on täysin miehensä armoilla. Johtotason nainen käyttää hyväkseen niin miehiä kuin naisia. Toisiaan satuttavat nekin,
jotka ovat tasavertaisessa asemassa ja nuorten naisten asenteet muodostuvat pinkinväristen elämäntaito-oppaiden pohjalta.
Kaikki rakastavaiset yössä -romaani on ensimmäinen suomennos Japanin nykykirjallisuuden feministisenä ikonina pidetyltä Mieko Kawakamilta. Varmasti hänkin on saanut vaikutteita sata vuotta aikaisemmin eläneeltä klassikkokirjailija Fumiko Hayashilta, joten ihan vertailumielessä kannattaisi lukea kumpikin!
