MORTON, KATE: Salaisuuden kantaja

Kustantaja: Bazar 2016

Alkuteos: The Secret Keeper

Suomennos: Hilkka Pekkanen

Eräänä helteisenä kesäpäivänä Suffolkissa vuonna 1961: kuusitoistavuotias Laurel piileskelee puuhun rakennetussa majassa haaveksimassa. Muu perhe on mennyt joen rantaan syntymäpäiväpiknikille. Sitten äiti, Dorothy, palaa hakemaan unohtunutta kakkuveistä, tapaa pihalla vieraan miehen, veitsi välähtää ja mies on kuollut. Mikä sai hellän ja lumoavan naisen tekemään murhan?

Suffolkissa vuonna 2011: arvostettu näyttelijä Laurel istuu yhdeksänkymppisen äitinsä kuolinvuoteen äärellä.  Vanhan kirjan välistä löytynyt valokuva äidistä ja tämän ystävästä Vivienistä sekä äidin puolihorteessa huokailemat sanat saavat Laurelin uteliaisuuden heräämään. Viidenkymmenen vuoden takainen muisto palaa mieleen. Olisiko valokuvalla ja äidin surmaamalla miehellä jotain tekemistä keskenään? Laurel ryhtyy etsimään tietoja äitinsä aiemmasta elämästä, etenkin ajasta Lontoossa 1940-luvun alussa. Onko Dorothykin ollut seikkailunhaluinen ja kuriton nuori nainen, vaikka tyttären mielestä hän on aina ollut tyytyväinen rauhalliseen elämäänsä maalla ja osaansa suurperheen äitinä?

Vuoden 2011 hetkiin limittyy nuoren Dorothyn elämää 1930-luvun lopulta vuoteen 1941. Työväenluokkainen Dolly tuntee olevansa tarkoitettu paljon loistokkaampaan elämään ja rakentelee mielikuvituksessaan houkuttelevia tarinoita. Mahtaako varattoman Jimmyn, valokuvaajan, rakkauskaan hänelle kelvata? Toisaalta seurataan orvon perijättären ja seurapiirikaunotar Vivienin elämää, joka alkaa oudosti kietoutua yhteen Dorothyn elämän kanssa.

Salaisuuden kantaja on aluksi hieman hämmentävä, henkilöistä ei ole saada otetta. Sitten kirjan idea alkaa selvetä ja juoni vetää. Henkilöiden oudoksuttavat teot saavat selityksensä. Monenlaisia yllätyksiä on luvassa ja aika taitava saa olla, jos ne kaikki arvaa etukäteen. Tämä on herkkupala romanttissävyisestä jännityksestä pitäville!

MORTON, KATE: Paluu Rivertoniin

Australialainen Kate Morton tähtäsi nuoruudessaan näyttelijäksi ja suoritti Lontoossa lisensiaatin tutkinnon draamassa ja puheviestinnässä. Vaikka kirjallisuus sittemmin veti pitemmän korren, on Morton voinut hyödyntää draaman tuntemusta omissa teksteissään.

Paluu Rivertoniin -teos liikkuu kahdessa aikatasossa, mutta näkökulma on koko ajan Grace Bradleyn. ”Nykyhetkessä” eli vuonna 1999 Grace on 98-vuotias ja vielä varsin selkeäjärkinen hoitokodin asukas. Eräänä päivänä hänen luokseen saapuu nuori nainen, joka kertoo ohjaavansa elokuvaa Rivertonin kartanossa vuonna 1924 tapahtuneesta skandaalista. Grace oli todistamassa varsin läheltä tuota tapahtumaa, mutta ei ole halunnut sitä muistella. Nyt pato murtuu ja menneisyys palaa mieleen yhä voimakkaampana.

”Menneisyys” alkaa vuodesta 1914, jolloin Grace saapuu Rivertonin kartanoon palvelijattareksi. Työ on raskasta, mutta sitä tehdään vanhan ajan alttiissa hengessä. Tosin isäntäperhe on selvästi luisumassa yhteiskunnan portailla alaspäin. On sairautta ja kuolemaa. On taloudellista ahdinkoa. On perimysongelmia. Jotkut perheenjäsenistä haluavat eroon perinnäistapojen kahleesta, etenkin naisasiasta kiinnostunut Hannah. Tämäkö luo Hannahin ja Gracen välille harvinaisen läheisyyden? Olisiko Grace pystynyt estämään murhenäytelmän, joka johtaa nuoren runoilijan Robbie Hunterin kuolemaan?

Paluu Rivertoniin tavoittaa hyvin 1900-luvun alkupuolen tunnelmat Britanniassa. Muutoksia on tapahtumassa, paljolti sodasta johtuen. Työväestö ei enää tyydy perinteisiin tapoihin ja käytäntöihin eikä pidä aateliston etuoikeutettua asemaa itsestään selvänä. Seurapiireihin alkaa ujuttautua raharikkaita nousukkaita, joilla on omat käsityksensä hyvästä elämästä. Levoton nuoriso elää kuumeisen kiihkon vallassa, kimallusta ja paheita etsien.

Teoksessa on goottilaiselle kirjallisuudelle ominaisia piirteitä. Menneisyyden tapahtumat alkavat sekoittua nykyhetkeen ja vaikuttaa ihmisten elämään. Synkkiä salaisuuksia paljastuu, vääriä tekoja ja vääriä henkilöllisyyksiä, sukurasitteita ja sekaannuksia. Kirja säilyttää kiinnostavuuden loppuun asti, sillä vasta viimeisessä luvussa saadaan lopullinen selvitys tapahtumien kulkuun. Jotkut salaisuuksista ovat arvattavissa jo varhaisessa vaiheessa. Jännityksen lisäksi kirjassa on myös rakkautta. On suuri ja traaginen rakkaustarina ja sen varjossa arkinen ja lempeä kertomus, kenties myös nykyhetken tarina.