ITKONEN, JUHA: Hetken hohtava valo

Juha Itkonen (s. 1975) on palkittu ja suosittu kirjailija. Esikoisteos Myöhempien aikojen pyhiä oli yksi vuoden 2003 Finlandia-palkintoehdokkaista ja voitti Kalevi Jäntin palkinnon. Syksyllä 2007 ilmestynyt romaani Kohti oli myös Finlandia-ehdokkaana ja voitti Nuori Aleksis –palkinnon vuonna 2008.

Hetken hohtava valo on kolmen sukupolven tarina, yli viisisataa sivua käsittävä tiiliskivi. Kenties siitä olisi voinut karsia pois joitakin rönsyjä ja elämänfilosofisia pohdintoja, mutta aika hyvin se silti on hallittavissa. Varsinaista juonta kirjassa ei ole, vaan muistikuvia ja eri henkilöiden tulkintoja tapahtumista.

Maailma jonka kuvittelet näkeväsi niin tarkasti on sinun kuvitelmasi maailmasta. Sinun elämäsi minun ajattelemanani on minun kuvitelmani siitä. Ehkä kaikki on lopulta mielikuvitusta, mitään mielikuvitusta vahvempaa sidettä ei ihmisten välillä edes ole, ainoastaan mielikuvitus voi yhdistää meidät. Saatamme elää jonkun ihmisen läheisyydessä vuosikymmeniä, koko elämämme, ja tähän elämään mahtuu vain muutama harvinainen hetki jolloin kanava on oikeasti auki; minä ymmärrän tämän ihmisen ja hän ymmärtää minut.

Etualalle nousee perheen isä Esko, joka kodinkoneliikkeen omistajana kokee sekä huikean nousukauden että synkeän laman ja vielä ajan niiden jälkeenkin. Esko ihailee Yhdysvaltoja ja Japania, intoilee avaruuslennoista ja urheilusaavutuksista, ihastuu aina uusimmista uusimpiin koneisiin. Hän on lapsekkaassa innossaan itsekeskeinen ja lupsakkuudestaan huolimatta huono ilmaisemaan tunteita, silti pohjimmaltaan hyväsydäminen ja antelias. Hän levittäytyy kuin puu suojaamaan sukuaan, mutta saattaa tahtomattaan tukahduttaa toiset varjollaan. Liisa-vaimo jaksaa aikansa nöyränä sivustatukena ja arjen pyörittäjänä, mutta lähtee lopulta etsimään omaa itsenäistä elämää. Katkeaako vuosikymmenten mittainen yhteys kuitenkaan koskaan?

Esa on Eskon ja Liisan esikoinen ja kirjan minäkertoja. Hänen Miia-tyttärelle suunnatuista muistelmista rakentuu koko kirja pala palalta. Esa on syntynyt valmiiseen maailmaan, mutta joutunut silti etsimään paikkaansa ankarimman jälkeen, jopa burnoutin kokien. Ammatillisen täyttymyksen hän löytää lopulta tutkivasta ja ihmisläheisestä journalismista. Kantavana voimana hänellä on rakkaus, jota hän toisaalta saa runsain määrin elämänsä naisilta ja toisaalta antaa tyttärelleen. Ketään ei voi omistaa, mutta lapsen kohdalla irti päästäminen koskee kipeimmin.

Hetken hohtava valo –teos kattaa ajallisesti viisi vuosikymmentä. Itkonen kuvaa eri aikakausien henkeä ja suuntauksia nopein vedoin ja saa etenkin 1960-1970-luvut elämään. Henkilöihin ennättää kirjan mittaan tutustua ja nähdä niin heidän vahvuutensa kuin puutteensakin. Itkonen uskoo ihmisiin ja ihmisten väliseen rakkauteen. Vaikka aina ei olisikaan helppoa, niin pitää vain yrittää parhaansa ja luottaa siihen, että elämä kantaa.