Kustantaja WSOY 2017
Tamperelainen psykologi ja kirjailija
Marisha Rasi-Koskinen (s. 1975) kuvaa teoksissaan elämän monikerroksisuutta ja ajan risteilyä menneen, nykyhetken ja tulevan välillä. Myös Eksymisen ja unohtamisen
kirja paljastaa kuvaamistaan ihmisistä ja tapahtumista palan kerrallaan ja
vaatii hieman rivienkin välistä lukemista, jotta lopussa olisi valmiina kokonainen kuva.
…
jokaisessa ihmisessä on kaikki eletyn elämän vuodet, samassa ihmisessä
kaikenikäiset ihmiset sisäkkäin, lapset ja aikuiset… ehkä jokaisessa ihmisessä
oli kaikki tulevatkin kerrokset, jokainen tuleva ikä ja tuleva tunne.
Jokaisessa lapsessa oli vanhus ja jokaisessa vanhuksessa lapsi.
Julialla, Janilla ja Martinalla on
yhteys keskenään, mutta sen luonne selviää vasta kirjan lopussa.
Kertomuksen kiinnostavin hahmo on Julia, terhakka pieni tyttö, jolla on kovin
vastuuttomat vanhemmat. Kun perheen rahat väärien ratkaisujen myötä loppuvat,
lähdetään pakoon ja turvaudutaan rötöksiin. Vanhemmat käyttäytyvät kuin koko
maailma olisi heille jotain velkaa ja he vain ottaisivat omiaan takaisin
ryöstellessään ja huijatessaan. Julia tuntuu hienokseltaan paheksuvan
vanhempiaan, mutta syynä saattavat olla myös hänen näkemänsä unet. Ne
enteilevät pahoja asioita, joihin liittyy tulta.
Jan puolestaan on jo lapsena
joutunut kokemaan, miten kaikki tuttuna ja turvallisena pidetty pettää ja
haihtuu pois. Enää hän ei halua tunnesidettä kehenkään, ei vanhempiin, ei
ystäviin. Ainoastaan numerot ovat pysyviä ja muuttumattomia ja etenkin eräs
tietty lukusarja tuo lohtua aina uusissa ja vaikeissa olosuhteissa. Kuten
leiritapahtumassa pohjoisessa, jossa poikaryhmän vaellusretki erämaassa muuttuu
täydeksi painajaiseksi. Lukijaa jännittää: selviääkö Jan, selviävätkö muut
ryhmäläiset…
Martinan tarinaan sisältyy nuorena
saatu ja kadotettu lapsi, lähtö pois kotimaasta ja uuden elämän aloittaminen
Suomessa vieraan kielen ja vieraiden ihmisten parissa. Menneisyys ei kuitenkaan unohdu niin
helposti.
Jos
asiat olisivat toisin, hän pitäisi päiväkirjaa, laulaisi lauluja, yrittäisi
henkensä kaupalla pitää yllä kieltä johon on syntynyt ja jossa hän on hän.
Mutta hän ei halua sillä muistamisella ja unohtamisella on lakinsa, hän ei voi
ottaa parhaita päältä, on otettava kaikki tai ei saa mitään ja sama kääntäen…
Vaihtamalla kielen ja vaihtamalla nimensä hän luulee voivansa vaihtaa ruumiinsa
muiston.
Eksymisen
ja unohtamisen kirja kertoo nimensä mukaisesti muistamisesta ja
unohtamisesta. Jotkut asiat säilyvät kirkkaina ikuisesti, mutta monet asiat
alkavat piankin hämärtyä ja muuttua. Miltä joku rakas ihminen oikein näytti?
Mitä itse asiassa tapahtui – vai tapahtuiko mitään? Se kertoo myös eksymisestä,
joko konkreettisesti tai sitten kuvaannollisesti. Jotkut kirjan henkilöistä
tuntuvat olevan pahasti eksyksissä omassa elämässään eivätkä ehkä löydäkään
oikeaa tietä. Tai jos löytävät, liian myöhään. Tämä on kauniisti kirjoitettu
kirja, jonka lukeminen kannattaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti