Kustantaja: Minerva 2017
Alkuteos: The House on Cold Hill
Suomennos: Sirpa Parviainen
Brittiläinen kirjailija,
elokuvatuottaja ja käsikirjoittaja Peter James tunnetaan jännittävästä Roy
Grace -dekkarisarjastaan, mutta nytpä James onkin kirjoittanut kauhuromaanin Kirottu talo. Innoitus tuli kirjailijan
omassa kotitalossa sattuneista oudoista tapahtumista.
Nettisivustojen suunnittelija Ollie
Harcourt on toteuttanut unelmansa ja hankkinut perheelleen asunnoksi komean
Cold Hillin kartanon. Talo on ollut tyhjillään kolmekymmentä vuotta ja pahasti
rapistunut, mutta Ollien mielestä täynnä mahdollisuuksia. Ison talon
omistaminen kohottaa kummasti itsetuntoa eikä Olliella ole mitään sitä vastaan,
että työmiehet kutsuvat häntä lordi Harcourtiksi.
Se
näytti lähes taianomaiselta, ja tunnelma sen ympärillä oli jotenkin haikea.
Aivan kuin hän olisi palannut vuosisadan tai enemmänkin ajassa taaksepäin. Hän
näki mielessään hienojen hevosten vetämien vaunujen pysähtyvän rakennuksen
eteen. Talo näytti siltä kuin se olisi ollut suoraan jostakin vanhan ajan
romaanista tai elokuvasta. Se näytti aivan Hitchcockin Rebecca-elokuvan Manderleyltä.
Vähitellen talosta muodostuu
kuitenkin painajainen: lisääntyviä remontoimista ja korjausta vaativia kohtia, kalliiksi
tulevia vahinkoja, selittämättömiä tapahtumia ja näköpiirin laidoilla
vilahtelevia ihmisiä. Caro-vaimo alkaa puhua talosta luopumisesta, mutta
Ollieta huolettaa rahanmenetys. Ainoa olostaan jossain määrin nauttiva on
12-vuotias tytär Jade.
Kirottu
talo edustaa perinteistä kauhukirjallisuutta. Sen jännittävyys perustuu
mielikuvien luomiseen eikä kauhistuttavien tapahtumien liian tarkkaan
kuvaamiseen. Tapahtuu siirtymiä menneisyyden ja nykyisyyden välillä sekä
yllättäviä pilkahduksia tulevaisuudesta. Talon haamut saattavat olla peräisin
satojen vuosien takaa, mutta kyllä he silti hallitsevat suvereenisti nykyajan
tietotekniikkaa ja hakkerointia. Onnistuuko Ollie selvittämään, kuka talossa
kummittelee ja miksi? Vai onko kuoleman jälkeiseen välitilaan jääneitä
levottomia sieluja useampiakin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti