Kustantaja: Gummerus
2017
Alkuteos:
Cantik Itu Luka
Suomennos: Jaana Kapari-Jatta (Annie Tuckerin
englanninnoksesta)
Indonesialainen Eka Kurniawan syntyi Länsi-Jaavalla vuonna
1975. Lukuisia romaaneja ja novelleja julkaissutta Kurniawaa luonnehditaan yhdeksi Indonesian harvoista vaikutusvaltaisista kirjailijoista. Kauneus on kirous on kirjailijan
kansainvälinen läpimurtoromaani ja ensimmäinen häneltä suomennettu teos.
Kirja alkaa kutkuttavasti:
Kun Dewi Ayu eräänä
maaliskuisena viikonloppuna nousi haudastaan, hän oli ollut kaksikymmentäyksi
vuotta kuolleena.
Seuraa polveileva selitys siitä, miten tähän hämmästyttävään
tilanteeseen on päädytty. Pienessä Halimundan rannikkokaupungissa elävä Dewi
Ayu on hollantilaisen plantaasinomistajan ja tämän alkuasukasperäisen
jalkavaimon tytär ja isä samaisen hollantilaisen miehen ja tämän laillisen (hollantilaisen)
vaimon poika. Dewi Ayun synnyttyä vanhemmat purjehtivat pois ja jättävät
tyttärensä korissa kotitalon kynnykselle. Vaimon vastustuksesta huolimatta
isoisä ottaa pienokaisen luokseen, ja tyttö kasvaa ylellisyydessä talon
tulevana perijänä. Maailmansota levittäytyy kuitenkin jo Aasiaan, japanilaiset
joukot lähestyvät Halimundaa ja hollantilaiset siirtomaaisännät pakenevat. Dewi
Ayu kieltäytyy lähtemästä. Hänen uransa kaupungin maineikkaimpana
prostituoituna on alkamassa.
Dewi Ayu ja hänen kolme kaunista tytärtään kokevat
Indonesian sekasortoisen ja verisen historian kukin omalla tahollaan. Jotakuta
se koskettaa kommunismin kautta, jotakuta armeijan vallan kautta, jotakuta
rikollisjärjestön kautta. Dewi Ayun nuorin tytär, kammottavan ruma kuvatus,
puolestaan pelehtii henkimaailman kanssa. Kaikki saavat maistaa täyteläistä
onnea, mutta myös sen miten kaikki onni tuhoutuu. Suvulle nimittäin on
langetettu jo ammoisina aikoina kirous.
Kauneus on kirous
on varsin monikerroksinen romaani. Se kuvaa realistisesti Indonesian historiaa
ja elämää, mutta sisältää myös fantasian aineksia. Aaveet mellastavat
kaupungilla pelotellen murhaajia, mutta lohduttaen rakastamiaan ihmisiä. Vanhat
tarinat ja uskomukset tuntuvat käyvän toteen. Koirilla on suurempi merkitys kuin
uskoisikaan!
Kirjassa on paikoin hurttia huumoria etenkin replikoinnissa.
Dewi Ayun ylösnousemuksen jälkeinen keskustelu nuorimman tyttären kanssa:
”No, kauanko minä olin kuollut?”
”Kaksikymmentäyksi vuotta”, Kauneus sanoi.
”Pahoittelen,
se oli aivan liian kauan”, hän sanoi katuvaisesti, ”mutta haudassa ei ole
herätyskelloja.”
”Muista ensi kerralla ottaa kello mukaan”,
Kauneus sanoi huomaavaisesti ja lisäsi sitten: ”Äläkä unohda moskiittoverkkoa.”
Kirjassa panostetaan paljon lihan nautintoihin. Seksi on
kaikkien mielessä joko ilon ja nautinnon lähteenä tai vallankäytön ja
alistamisen välineenä. Paikoin kuvaukset ovat suorastaan epämiellyttäviä ja
irvokkaita. Kauneus oli kirous, muttei rumuuskaan kiroukselta suojellut…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti