Anne Michaels on kanadalainen runoilija ja muusikko. Routaholvi on hänen toinen romaaninsa.
Jean ja Avery tapaavat 1950-luvun loppupuolella patotyömaalla Kanadan ja Yhdysvaltain rajalla. Jean on kasvitieteilijä, joka suojelee ja säilyttää luontoa ja Avery on insinööri, joka hyödyntää luonnonvaroja tekniikan avulla. He puhuvat eri kieltä, mutta kuuluvat silti yhteen. Vuonna 1964 he ovat aviopari ja Assuanin patotyömaalla Egyptissä. Avery osallistuu Abu Simbelin temppelin siirtämiseen, mutta käy työn edetessä yhä epäilevämmäksi. Onko uudelleen rakennettu temppeli valhe, pyhyytensä menettänyt? Onko oikein edistyksen nimissä riistää ihmiset pois juuriltaan ja tuhota heidän menneisyytensä?
Jean alkaa odottaa lasta, mutta saa keskenmenon. Menetys aiheuttaa puolisoiden välille niin suuren tunnetyhjiön, että he katsovat parhaaksi erota ja etsiä omin päin uutta suuntaa tulevaisuuteen. Avery opiskelee arkkitehtuuria pystyäkseen tuhoamisen sijaan rakentamaan uutta. Jean etsii ihmistä, joka näkisi hänessä muutakin kuin lapsensa menettäneen äidin. Puolalainen emigranttitaiteilija Lucjan pystyy auttamaan, sillä hänen tarinansa on selviytymistarina. Lucjan koki toisen maailmansodan kauhut Varsovan ghetossa ja näki kaupungin tuhon, mutta myös nopean uudelleenrakentamisen. Hänen kertomuksensa noista ajoista auttavat Jeania suhteuttamaan oman menetyksensä muiden kokemiin kärsimyksiin ja uskomaan tulevaisuuteen uudella tavalla.
Kirja koostuu pitkälti vuoropuheluista, muisteluista ja kertomuksista. Se on kieleltään lyyrisen kaunis, täynnä oivalluksia ja hienoja ajatuksia. Sitä ei voi lukea nopeasti, vaan mietiskellen ja uutta keksien. Esimerkiksi: Ihminen kaipaa elämässään eniten anteeksiantoa... Rakkaus voi hajota osiksi, mutta hellyys on pettämätön... Kaikki mikä on tehty rakkaudesta on elossa… Jos kirjaan olisi halunnut jotain lisää, niin hieman huumoria.
PS. Suomalaista ilahduttaa se, että kirjassa mainitaan Alvar Aallon arkkitehtuuri ja Marimekon kankaat esimerkkeinä modernista ja raikkaasta suunnittelusta. Tapahtumat sijoittuvat siis 1960-luvulle…
Hei! Ensiksi täytyy sanoa, että blogisi vaikuttaa tosi kivalta. Selailin oitis kaikki postauksesi läpi ja löysin paljon lukuvinkkejä:)
VastaaPoistatoiseksi, tämä kirja minun on pakko lukea, kunhan aikaa löytyy! kiitos vinkistä:)
Hyvä, jos näistä vinkeistä on hyötyä! Minäkin otan mielelläni vinkkejä vastaan.
VastaaPoista