GAVALDA, ANNA: Lempi ei ole leikin asia

Kustantaja: Gummerus 2014
Alkuteos: Billie
Suomennos: Lotta Toivanen

Ranskalainen Anna Gavalda (s. 1970) on noussut lempeillä ja humoristisilla teoksillaan lukijoiden suosikiksi ympäri maailmaa. Kirjoja on myyty miljoonia ja kahdesta on tehty elokuva eli Kimpassa (2007) ja Viiniä keittiössä (myös nimellä Rakastin häntä, 2009).

Lempi ei ole leikin asia -teos on yksinpuhelu. Billie-niminen nuori nainen kertoilee elämästään valvoessaan loukkaantuneen ystävänsä vierellä vuoristorotkossa, kännykkäkenttien ulottumattomissa. Ainoana kuuntelijana on taivaalla tuikkiva pieni tähti (kokoa XXS). Ronski Billie oli laitapuolen tyttöjä, oppimaton ja holtiton, mutta hänet on pelastanut Franck, hentoinen ja taiteellinen homo. Koulunäytelmän harjoituksissa alkanut ystävyys on jatkunut aikuisikään saakka ja kestänyt erot ja erilaisuudet, kiukut ja kyllästymiset, pettymykset ja surut. Samalla kumpikin on auttanut toista löytämään oikean suunnan elämäänsä ja tukenut sen vaatimissa ponnisteluissa.

… sankareita ollaan siis me, ympäristö on surkea, toimintaa ei ole ollut paljon mitään mutta sitä on luvassa enemmän, sivuhenkilöistä viis, tulevaisuudennäkymät ovat olemattomat, ainakin tytölle, eikä ole mitään syytä olettaa, että tarina jatkuisi.
  No? Etkö sano mitään?
  Hei… Nukahditko sinä?
  Nosta päätäsi, pikku tähti!
  Yksi syy sentään on! Ja sinä tiedät sen mainiosti, koska juuri sen takia olen pitänyt sinua kiinni sakarasta jo tuntikausia.
  Syy on täysin typerä, tuskin kehtaan sitä sanoa. Syy on rakkaus.

Billien persoona saa lisää ulottuvuutta siitä, että hän käyttää roisia puhekieltä kirosanoineen kaikkineen. Etenkin ensi alkuun hän jaarittelee ja pomppii sekavasti asiasta toiseen, mutta alkaa sitten aamun valjetessa kiristää tahtia. Tämä antaa tunteen, että eletään juuri tässä hetkessä ja todellisessa tilanteessa. Sympaattinen hahmo Billie on kaikessa rehellisyydessään ja sisukkuudessaan, vaikka luultavasti väsyttääkin seuralaisensa kohelluksellaan ja höyryämisellään. Tarina ei kulje ennalta arvattavia latuja, vaan lukijaa odottaa joukko pieniä yllätyksiä. Hellyttävä kirja kaiken kaikkiaan!

GAVALDA, ANNA: Karkumatka

Ranskalaisen Anna Gavaldan uusin suomennettu teos Karkumatka oli alun perin novelli, jota France Loisirs – kustantamo jakoi tilaajilleen vuonna 2001. Myöhemmin Gavalda korjaili tekstiä ja muokkasi novellista pienoisromaanin. Karkumatka ei nouse kirjailijan parhaitten teosten tasolle, mutta viehättää haikeansuloisella tunnelmallaan.

Kolme noin kolmekymppistä sisarusta on matkalla häihin, mutta vailla juhlamieltä. He ovat varmoja siitä, että häät tulevat olemaan tylsät ja sukulaiset rasittavia.Omassa elämässä on ongelmia. Tunnollisuuden perikuva Lola käy läpi avioeroa, tyyniluontoinen Simon kärvistelee teräväkielisen vaimonsa rinnalla ja boheemi Garance kaipaa kiintopistettä elämäänsä. Sisarukset lähtevätkin yksimielisesti karkumatkalle, kun juhlapaikalla selviää, ettei pesueen neljäs jäsen pääse työkiireiden vuoksi mukaan. Päivästä tulee lämmin ja huoleton, tavallaan hyvästijättö lapsuudelle. Muistellaan menneitä, selvitellään muistikuvien eroja, syitä ja seurauksia. Hetkeksi unohdetaan aviopuolisot ja lapset, huolet ja velvollisuudet. Siskosten välinen sanavaihto voi vaikuttaa toisinaan jopa häijyltä, mutta yhteishenki pitää. Häihinkin päästään…

Gavalda hallitsee tyylinsä: lyhyitä lauseita, nasevia repliikkejä, ilmavia kuvauksia. Henkilökuvat tosin jäävät tällä kertaa ohuehkoiksi – kaikkein elävimmäksi tulee se (ensi näkemältä) kaikkein epämiellyttävin eli Simonin säntillinen, kärkevä, hienosteleva ja hygieniahullu vaimo Carine.