RÄMÖ, SATU: Rósa & Björk

Kustantaja: WSOY 2023

Rósa ja Björk on Satu Rämön huiman suosion saaneen Hildur-romaanin jatko-osa, jonka tapahtumat ajoittuvat vuoden 2020 helmi-maaliskuulle. Kirjan alku vaatii lukijalta hyvää muistia, sillä siinä esitellään nopeaan tahtiin useita henkilöitä, joiden paikkaa tarinassa ei vielä tiedä. Muutaman ihmisen kohdalla asia selviää varsin nopeasti, mutta jonkun henkilön yhteys itse tarinaan selviää vasta kirjan lopussa. Itse asiassa lukija tietää koko ajan asioista enemmän kuin kirjan henkilöt.

Tapahtumaketjun alkaessa rikosetsivä Hildur on Reykjavíkissa ystävänsä sairauslomasijaisena. Hän ei pidä kaupungista eikä viihdy kovin hyvin pääkaupunkiseudun sosiaalisten ongelmien keskellä. Lisäksi häntä vaivaa outo levottomuus ja ahdistus, minkä hän tietää vanhasta kokemuksesta olevan enne jostain pian tapahtuvasta pahasta. Ja murha todella onkin jo suunnitteilla.

Hän oli jo melko varma siitä, miten hänen tulisi edetä. Hän toimisi, kuten aina näissä tilanteissa toimi. Ensin hän tekisi suunnitelman, sitten hän lähtisi askel kerrallaan toteuttamaan sitä.

Hildur kutsutaan takaisin Länsivuonoille, kun paikallispoliitikko löydetään hiihtoladulta kuoliaaksi ammuttuna. Murhattu mies on Hermann Hermannsson, joka on kepulikonstein hivuttanut verorahoja taskuunsa ja ohjaillut valtuuston toimintaa turvautuen jopa lahjontaan ja kiristykseen. Varmastikin hänellä on vihamiehiä pilvin pimein, mutta olisiko joku valmis peräti murhaan? Mieshän on toiminut vain ”maan tavalla”, ajattelee Hildur.

Poliittinen väkivalta oli tähän asti ollut kananmunien heittelyä parlamenttitalon seinään ja ministerien autojen naarmuttamista. Henkirikoksia oli harvassa, ja yleensä ne olivat juoppotappelujen lopputuloksia tai liittyivät jotenkin rikollisten välienselvittelyyn.

Hilduria kiinnostaa myös toinen tapaus, lentäjän hengen vaatinut pienkoneen putoaminen mereen miltei heti nousunsa jälkeen. Tapausta pidetään lentäjän huolimattomuudesta johtuvana, mutta jokin siinä häiritsee Hilduria. Hän alkaa tutkia turmaa omin päin, vaikka varsinainen selvitystyö kuuluisikin toiselle poliisipiirille.

Poliisin työ on turhauttavaa uurastusta, mutta Hildur toteaa: Aina löytyi jotain, jos katsoi tarpeeksi läheltä… Pienet tiedonmurut voivat viedä tutkimusta yllättävästi eteenpäin, esimerkiksi tieto siitä, että poliitikon murha-aseessa on käytetty kupariluotia, jollaisia ei ole vielä yleisessä myynnissä. Hildur puolestaan innostuu kyselemään omasta menneisyydestään ihan uudella tavalla, kun hänen työtoverinsa Jakob huomaa vanhassa perhekuvassa erikoiset villapaidat.

Nykyhetkeen lomittuu tietoa Hildurin lapsuudesta aina vuodesta 1986 lähtien, jolloin hän oli tomera ja omapäinen pikkutyttö ja jo silloin tarkkavaistoinen ympäristön ilmapiirin suhteen. Lukijalle kerrotaan nyt myös hänen vanhemmistaan ja pikkusiskoistaan Rósasta ja Björkistä, jotka katosivat mystisesti vuonna 1994. Heidän kohtalostaan saadaankin lisää tietoa, mutta vieläkään eivät kaikki salaisuudet paljastu. Kai sentään sarjan kolmannessa osassa?

Kaikkea oli työntymässä pinnan alta esiin aivan liian kovalla tahdilla, mutta hän ei saanut mistään kunnon otetta. Tuntui, että mitä useamman askeleen hän otti eteenpäin, sitä epäselvemmältä kaikki tuntui.

Hildur-romaani oli monella tapaa täysosuma. Rósa ja Björk ei aiheuta ihan yhtä suurta innostusta, mutta kyllä sekin todistaa Satu Rämön kirjailijanlahjoista. Entuudestaan tutut henkilöt saavat nyt lisää syvyyttä, kun heistä löytyy ihan uusiakin puolia. Juoni on monipolvinen ja yllätyksekäs ja monessa aikatasossa kulkevan tarinan langat pysyvät kiitettävästi kirjailijan käsissä – ilmeisesti Excel-taulukon avustuksella. Jännittävää odottaa, mitä kolmannessa osassa tapahtuu!

RÄMÖ, SATU: Hildur

Kustantaja: WSOY 2022

Nelikymppinen Hildur Rúnarsdóttir toimii haja-asutusalueilla Islannin kansallisen poliisin kadonneiden lasten yksikön johtajana ja Länsivuonoilla Ísafjörðurin poliisipiirissä rikosetsivänä. Hän on urheilullinen: juoksee, surffaa ja ratsastaa. Jonkinlaista näkijän lahjaakin hänellä on, sillä mielen ja kehon valtaava ahdistus kertoo hänelle, että jotain pahaa on tapahtumassa. Mitä, missä, milloin ja kenelle – sitä Hildur ei pysty näkemään. Menneisyydessä koetut menetykset ehkä ovat vaikuttaneet siihen, ettei hän halua sitoutua kehenkään.

Länsivuonoilla vallitsee huutava pula pätevistä poliiseista, mutta marraskuussa 2019 tilanne paranee, kun Hildurin työpariksi saapuu suomalainen poliisiharjoittelija Jakob Johanson. Jakob on alun perin ollut biologianopettaja, mutta piinallinen avioero on saanut hänet vaihtamaan alaa. Yhteispohjoismaisen vaihto-ohjelman kautta hän pääsee Islannin läntisimmälle alueelle kaipaamaansa hiljaisuuteen ja rauhaan. Islanti kiinnostaa Jakobia muutenkin, sillä hän suunnittelee ja neuloo islantilaisia kirjoneuleita.

Ísafjörðurin poliisiasemalla vallitsee miellyttävä tunnelma, sillä poliisipäällikkö Beta Baldursdóttir on mutkaton pomo, joka osallistuu kyllä kenttätyöhön, mutta sallii alaisilleen myös itsenäiset ratkaisut. Islannin kieltä taitamattomana Jakob ei voi osallistua kaikkeen, mutta esimerkiksi huoltajuuskiistan sovittelussa hän osoittaa kykynsä.

Omituinen rikosvyyhti, jonka selvittelyyn Hildur ja Jakob uppoutuvat, alkaa lumivyörystä. Vyöry tuhoaa kesäasutukseen tarkoitettuja rakennuksia, joista yhdessä kuitenkin tiedetään asustavan paikkakunnalla hyvin tunnettu ja vankilassakin istunut pedofiili ja huumekauppias. Mies onnistutaan kaivamaan esiin tiukkaan pakkaantuneen lumen seasta, mutta välittömästi on selvää, että hän on kuollut jo vuorokausia aiemmin. Murhattuna.

Vihdoinkin olen tässä. Viimein on tullut aika toteuttaa suunnitelma, jota olen rakentanut menetyksestäni asti. Suunnitelma on pitänyt minut pinnalla vaikeinakin hetkinä.

Sitten murhataan kovapintaisuudestaan tunnettu reykjavikilainen juristi, josta edes vaimo ei pysty sanomaan mitään positiivista. Tietyt yhtäläisyydet osoittavat, että rikkaan Heiðarin ja laitapuolen kulkijan Jónin on murhannut sama henkilö, mutta mikä on saanut hänet valitsemaan juuri nämä uhrit? Asia mutkistuu, kun tapahtuu vielä kolmaskin murha, jossa on samoja piirteitä kuin edellisissä tapauksissa.

Voi, jos ihmiset vain tietäisivät kaiken, niin he ymmärtäisivät! Jos he tuntisivat tämän saman rintakehää korventavan liekin ja tyhjältä ylängöltä puhaltavan tuulen, he ymmärtäisivät minua.

Poliisi puurtaa täysillä, sillä oikeille jäljille voivat johdattaa mitä yllättävimmät lähteet (esimerkiksi sanomalehtien muistokirjoitukset). Murhaajan motiivi osoittautuu varsin yllättäväksi ja jossain mielessä jopa ymmärrettäväksi. Samalla saavat selvityksen myös ensi alkuun täysin irrallisilta tuntuneet kuvaukset 1550-luvun rakkaustarinasta ja nuoren opiskelijatytön vaellusretkestä heinäkuussa 2019. Myös Hilduria traumatisoineeseen katoamistapahtumaan vuonna 1994 saadaan hieman lisävalaistusta.

Hildurissa on nokkela juoni, mukaansa tempaava kerrontatyyli ja sympaattiset henkilöhahmot. Näkökulmia on useita, joskin Hildur on eniten esillä. Kursiivilla painetut tekstit paljastavat sarjamurhaajan mietteitä, mutta eivät oikeastaan lisää tarinaan mitään oleellista. Ne kertovat kuitenkin murhaajan miltei uskonnollisesta mielentilasta.

Kiinnostavaa antia kirjassa ovat tiedot Islannin (lähinnä Länsivuonojen) luonnosta, kulttuurista, uskomuksista, tavoista ja ruoista. Moni asia poikkeaa suomalaisesta, esimerkiksi jonkinlainen huolettomuus virallisten asioiden hoidossa. Tiedot on kuitenkin upotettu luontevasti itse kertomukseen: ne ovat opastusta saarta entuudestaan tuntemattomalle Jakobille.

Hildur on Islannissa pitkään asuneen kirjailijan, bloggaajan ja viestintäalan yrittäjän Satu Rämön (s. 1980) ensimmäinen romaani – aiemmin hän on julkaissut useita tietokirjoja Islannista ja omasta elämästään satujen saarella. Hildur on dekkarisarjan aloitus, joten jatkossakin pääsemme tapaamaan Hilduria ja toivottavasti myös Jakobia.