Asko Sahlbergin romaani Häväistyt liikkuu tarkemmin määrittelemättömässä ajassa ja paikassa. Annetuista vinkeistä voisi päätellä, että ollaan 1900-luvun alkupuolella: köyhät mellakoivat kaupungeissa ja heille järjestetään rautateiden rakennusta hätäaputyönä, mutta toisaalta puhelin ja autot ovat jo aika yleisiä. Sinällään historiallisella kiinnekohdalla ei ole tarinan kannalta suurta merkitystä.Mies, nainen ja poika lähtevät kotoaan aamun kalvaassa valossa, jotensakin salamyhkäisesti. Lukijalle syntyy oitis tietynlaisia käsityksiä henkilöistä ja heidän suhteistaan, mutta kaikki ei taida olla ihan niin suoraviivaista. Mitä henkilöt pakenevat? Miksi he piileskelevät? Tapahtumien todellinen kulku selviää vasta kirjan lopussa ja sisältää useita yllätyksiä.
Miksi kirjan nimi on Häväistyt? Onko sen henkilöillä mitään todellista syytä katsoa olevansa häväistyjä? Eivätkö he ole itse sotkeneet asioita ja toimineet tyhmästi? Eivätkö he ole tulkinneet väärin ihmisiä ja heidän tarkoitusperiään? Se, minkä he ovat kokeneet pilkkana, onkin ehkä tarkoitettu kannustamaan. Se, minkä he ovat ottaneet vastaan avuliaisuutena, on ehkä ollut laskelmointia. Pystyvätkö henkilöt edes kasvamaan tarinan edetessä?
Kirjan kieli on kuvailevaa, kaunista ja yllätyksellistä. Nasevien ja erikoisten adjektiivien käyttäjänä Asko Sahlbergia voisi verrata vaikkapa Rosa Liksomiin.
He alkoivat lähestyä kylää. Vain pitkä mutka ja sen takainen risteys ja kylä kaatuisi maisemaan: reunoiltaan rispaantunut talorykelmä, jonka keskiössä kauppa ja pankki ja joitakin muita rakennuksia ja huoneistoja, joissa ihmisille tarjoutui mahdollisuus kyllästyä päivä päivältä enemmän toisiinsa.
Henkilöiden replikointi on riemastuttavan ironista, mutta itse tapahtumissakin saattaa olla humoristisia piirteitä.
”Tai jospa kettu rikkoi verkon”, vanha isä sanoi, ”ja kanat otti nokkiinsa ja tappoi ketun.”
”Sen kun alta etsiskellä kuollutta kettua”, uusi isä sanoi.
”Turha vaiva”, vanha isä sanoi. ”Nämä on niin äkäisiä kanoja, että ne on varmasti jo ajat sitten syöneet sen ja vielä piruuttaan pitäneet sille hautajaiset.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti