RIDZÉN, LISA. Kurjet lentävät etelään

Kustantaja: Tammi 2025

Alkuteos: Tranorna flyger söderut (2024)

Suomennos: Sirkka-Liisa Sjöblom

Kannen suunnittelija: Sara R. Acedo

On toukokuu ja kurjet saapuvat jämtlantilaiseen pikkukylään Pohjois-Ruotsiin. Siellä asuu talossaan yksinään lähes yhdeksänkymppinen Bo. Muistisairas Fredrika-vaimo muutti hoitokotiin yli kolme vuotta sitten ja siitä lähtien Bo on nukkunut keittiössä äidiltä perityllä sivustavedettävällä sohvalla.

Bo yrittää olla omatoiminen, mutta voimat hiipuvat. On huimausta, virtsanpidätysongelmia, sitkeää limaa kurkussa. Kotihoito käy neljästi päivässä tarkistamassa Bon voinnin ja huolehtimassa ruoasta ja puhtaudesta. Muutamia hoitajia Bo pitää lähes ystävinään, mutta joukossa on myös ”syöjättäriä”, jotka tekevät työnsä huomioimatta lainkaan Bon toiveita.

Päivän tapahtumat saattavat laukaista Bossa muistoja, joiden keskelle hän torkahdellessaan palaa. Hän on julmaa isäänsä, äijää, pelkäävä lapsi. Hän kohtaa hellyyttä tuntien äitinsä ja vaimonsa, jotka sovittelivat kiivaiden miestensä välejä. Hän tapaa Turen, jonka erilaisuus ei koskaan estänyt ystävyyttä. Hän on nuori isä, joka opettaa asioita ihailevalle Hans-pojalleen.

Nykyään lähes kuusikymppinen Hans on stressaantunut liikemies, mutta järjestää silti aikaa isänsä tapaamiseen, asioiden järjestelyyn ja kauppa-asioihin. Hän taatusti haluaa Bon parasta, mutta joutuu tekemään päätöksiä enemmän järjen kuin tunteen perusteella. Hansia kuunnellaan ja Bo joutuu alistumaan; hän on menettänyt määräysvallan omaan elämäänsä.

Tekee mieli nousta, lyödä nyrkillä pöytää ja ilmoittaa, että saan jukoliste tehdä niin kuin lystää. Että olen oman laivani kapteeni. Mutta jätän sikseen. Koska enhän minä mikään kapteeni ole. Olen mytty joka on köytetty kiinni myrskyssä ajelehtivaan laivaan.

Suurin erimielisyys syntyy Sixten-koirasta. Bolle tämä viisas pystykorva on rakas ystävä, jonka lämpö kylkeä vasten tuo öihin turvallisuutta. Hans sen sijaan on huolissaan toisaalta siitä, että Bo ylipäätään lähtee ulos koiran kanssa ja toisaalta siitä, etteivät lyhyet lenkit ole riittäviä koiran hyvinvoinnille. Miten Bo kestää, jos joutuu luopumaan ystävästään?

Myöhemmin kun ovi sulkeutuu hänen perässään ja minä makaan sängyssä, olen pelkkä tyhjä kuori. Minussa ei kuulu muuta kuin että en halua enää, en halua enää.

Kurjet lentävät etelään -romaanissa näkökulma on Bon, mutta vastapainoa siihen  tuovat kotihoitajien ja Hansin lyhyet ja asialliset päiväkirjamerkinnät. Bohon alkaa tarinan mittaan kiintyä, vaikka hän välillä kiukutteleekin ja pitää lapsellisesta mykkäkoulua. Turhautuminen omaan avuttomuuteen on ihan ymmärrettävää.

Bon tarina ei ole raskas, vaan lempeän surumielinen ja lämmin. Henkilöiden välillä on pohjimmiltaan paljon rakkautta, vaikka he eivät osaakaan aina pukea tunteitaan sanoiksi – vaan olisiko vielä mahdollisuus korjata tilanne?  Kirjan loppu on niin kaunis ja koskettava, että kyynelet nousevat silmiin. On lokakuu ja kurjet lentävät etelään.

Sosiologi ja tutkija Lisa Ridzén (s. 1988) tutki väitöskirjassaan miehisyyden käsitettä ja tunteiden merkitystä Pohjois-Ruotsin maaseudulla. Kurjet lentävät etelään on Ridzénin esikoisromaani, johon hän sai idean oman isoisänsä luona käyneiden kotihoitajien päiväkirjamerkinnöistä. Kirja voitti Årets bok -palkinnon vuonna 2024.