BONNIER, JONAS: Helikopteriryöstö

Kustantaja: Tammi 2018

Alkuteos: Helikopterrånet

Suomennos: Kari Koski

Helikopteriryöstö-trilleri perustuu todelliseen tapahtumaan. Aamuhämärissä 23.9.2009 ryöstäjät iskivät Etelä-Tukholman Västbergassa sijaitsevaan rahavarastoon ja katosivat mukanaan 39 miljoonaa kruunua. Rahoja ei ole tähän päivään mennessä saatu takaisin. Kun Jonas Bonnieria pyydettiin kirjoittamaan aiheesta, hän ei kiinnostunut niinkään itse ryöstöstä vaan sen suunnitelleista ja toteuttaneista ihmisistä. Haastattelujen avulla Bonnier selvitteli neljän päätekijän taustoja, henkilökohtaisia suhteita ja tavoitteita. Kirja perustuu paljolti tosiasioihin, mutta on kuitenkin fiktiota.

Ryöstöä pohjustetaan jo joulukuussa 2008, mutta varsinainen suunnittelu alkaa pari kuukautta myöhemmin. Kyseessä on niin suuri juttu, etteivät osallistujat jaksa itsekään täysin uskoa sen toteutumiseen. Palat kuitenkin loksahtavat paikalleen pikkuhiljaa. Löytyy tekijöitä, löytyy tarvikkeita. Käytetään hyväksi suhteita ja rahaa. Välillisesti mukana on lopulta varsin iso joukko ihmisiä, joista suurin osa ei tiedä lainkaan, mihin osallistuu. Toki tulee mokia ja takapakkia, mutta suunnitelma kestää. Helikopterikin löytyy!

   ”Sinä siis sanot”, Sami yritti nopeasti tiivistää, ”että meidän täytyy löytää helikopteri. Ja lentäjä. Sitten meidän pitää räjäyttää reikä kattoon, mennä tikkaita alas ja ottaa rahat. Ja siihen saa kulua enintään kymmenen minuuttia. Ja samalla meidän pitää huolehtia siitä etteivät poliisihelikopterit pääse ilmaan.”

   ”Aivan, aivan”, Maloof nyökkäsi.

   Suunnilleen niin hän näki asian.

   ”Tuo kuulostaa… huomaat kai itsekin miltä se kuulostaa, vai mitä?” Sami kysyi. ”Ymmärrätkö mitä tarkoitan?”

   Maloof nauroi mutta ylpeänä. Hänen mielestään suunnitelma oli täynnä mahdollisuuksia, haasteita, suuruutta.

Bonnier esittää dramaattiset tapahtumat totuudenmukaisesti. Varaskoplan kuvauksessa hän sen sijaan on käyttänyt mielikuvitustaan. Jokainen lähtee ryöstöön mukaan omista syistään ja kokee sen eri tavalla. Kertomuksen edetessä kaikista muodostuu elävä ja monipuolinen kuva.

Irakilainen muslimi Sami Farhan on entinen nyrkkeilijä ja näöltään miltei pelottava. Hän on kuitenkin hyväluontoinen perheenisä, joka saapuu neuvotteluihinkin vauva kainalossaan. Pikkurötöksistä vankilassa istuneen Samin pitäisi Karin-vaimon vaatimuksesta aloittaa kunniallinen elämä, mutta muutosvaiheessa tarvitaan rahaa. Lisäksi on kunniavelkaa sukulaisille.

Libanonista saapunut Michel Maloof luuli toimivansa järkevästi tuhotessaan passinsa heti Ruotsiin päästyään, mutta jäikin maahan jumiin. Maalof on mies, josta on vaikea saada otetta. Hän hymyilee, myötäilee muita ja pitää omat näkemyksensä salassa. Toisaalta hän ei provosoidu helposti. Hän keksii koko ajan uusia rikastumiskeinoja, mutta päätyy usein menestyksen sijasta vankilaan.

Entisestä Jugoslaviasta kotoisin oleva Zoran Petrovic lähtee hankkeeseen mukaan lähinnä jännityksen vuoksi. Huomattavan varallisuutensa aina optimistinen Zoran on hankkinut epäilyttävin keinoin, mutta niin taitavasti ettei ole koskaan jäänyt kiinni. Hän on oikea manipuloinnin mestari, joka nuoresta asti on osannut etsiä kustakin ihmisestä tämän heikon kohdan.

Ruotsalainen Niklas Nordgren taas rakastaa teknisiä haasteita ja tekee korjaamollakin ylitunteja pelkästä mielenkiinnosta. Nuorena hän oli maailmanmatkaaja ja seikkailija, mutta nyt lähes alistunut värittömään elämään. Ei ehkä kuitenkaan ihan? Hän ei menetä malttiaan vastoinkäymisten tullessa, koska odottaa aina pahinta.

Rikollisryhmän vastapainona on joukko poliiseja. Näistä kärkihahmoksi nousee Caroline Thurn, erikoisryhmän johtaja keskusrikospoliisin rikosyksikössä. Lähes anorektinen Caroline valvoo yöt töitä tehden, mutta pystyy päivän mittaan ottamaan mikrounia vaikka autoa ajaessaan. Hän on eristäytyvä, mutta yhteistyökykyinen ja lämminsydäminen.

Ruotsin poliisille tihkuu jo hyvissä ajoin tietoa suunnitellusta ryöstöstä, muttei tarkkaa kohdetta eikä päivää. Eri osastojen pitäisi tehdä nyt yhteistyötä, mutta keskinäisen kilpailun vuoksi tiedonkulku ontuu ja syntyy arviointivirheitä.

   ”Puhutaanko nyt koko iskuryhmästä?” Berggren kysyi.

   ”Täysin aseistettuna”, Olsson vastasi. ”Ja heillä on käsky ampua helikopteri alas, jos on tarpeen.”

   ”Tässä on nyt kyse suunnitellusta ryöstöstä”, Thurn huomautti. ”Se on näyttävä isku ja mahdollisesti paremmin suunniteltu kuin mikään mitä Ruotsin maaperällä on ennen nähty. Mutta se on yhä ryöstö, ei vallankaappaus. Rikospoliisilla on resurssit hoitaa tämä omin voimin. Me emme ole avun tarpeessa…”

Lopullisesti tilanne luisuu käsistä siinä vaiheessa, kun poliisin oma helikopteri on poissa pelistä ja lainsäädäntö estää kutsumasta muuten varsin halukasta armeijaa mukaan poliisioperaatioon.

Helikopteriryöstö pitää lukijan otteessaan yllättävän tehokkaasti, vaikka ryöstön vaiheet ja sen lopputulos ovat yleisessä tiedossa. On siellä kirjan lopussa sentään yllätyskin. Kiinnostava kirja!