Yhdysvaltalaisen Kristin Cashoren esikoisromaani Syntymälahja sai vuonna 2009 Mythopoeic Fantasy – palkinnon parhaana nuorten fantasiakirjana ja oli ehdolla useaan muuhunkin palkintoon. Teos miellyttää varmasti fantasiasta kiinnostunutta nuorta, mutta sopii varttuneemmallekin lukijalle.
Syntymälahja-teoksessa eletään maailmassa, jossa ihminen voi syntyä jonkin erityisen lahjan eli leiviskän haltijaksi. Jotkut osaavat tanssia erityisen hyvin ja jotkut leipoa, mutta Katsa osaa taistella ja tappaa. Nautintoa hän ei teoistaan saa, sillä hän ainoastaan toteuttaa enonsa, Sydänmaan kuninkaan, määräyksiä. Tutustuminen Po-nimiseen nuoreen mieheen muuttaa Katsan elämän. Oman syntymälahjansa ansiosta Po taistelee lähes tasaveroisesti Katsan kanssa ja myös ymmärtää tyttöä paremmin kuin kukaan on koskaan aiemmin ymmärtänyt. Lukija odottelee tietenkin rakkaustarinaa, mutta vaikeaa on. Esteenä ovat niin ulkoa tulevat paineet kuin nuorten omat heittelehtivät tunteet. Tosin tunne-elämän kuvaus on muuten sujuvasti kirjoitetussa teoksessa aika kömpelöä.
Kirja käynnistyy hitaasti, mutta vähitellen vauhti kiihtyy, kun selvitellään seitsemää kuningaskuntaa ravisuttavaa tapahtumasarjaa. Toisaalta kyseessä on Katsan kasvutarinaa. Äkkipikaisesta ja epäluuloisesta tytöstä kehittyy vahva nuori nainen, joka huomaa syntymälahjansa sopivan myös elämän ylläpitämiseen ja heikompien suojeluun. Kertomukselle olisi ollut eduksi, jos Katsasta ei olisi tehty niin kovin monitaitoista ja ylivoimaista, vaan hänelle olisi suotu hieman inhimillisiä heikkouksia, mutta mielenkiintoinen hahmo Katsa joka tapauksessa on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti