Kustantaja: Tammi 2015
Alkuteos: Simmaren
Suomennos: Katriina Huttunen
Joakim Zander syntyi vuonna 1975 Tukholmassa, varttui Söderköpingin
pikkukaupungissa, asui Syyriassa ja Israelissa, oli vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa, opiskeli lakia Uppsalan yliopistossa, suoritti oikeustieteen tohtorin tutkinnon Maastrichin yliopistossa ja työskenteli Euroopan parlamentissa ja Euroopan komissiossa Brysselissä. Nykyisin hän asuu Lundissa suomalaisen vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. Kaikista näistä aineksista on syntynyt Zanderin esikoisteos Uimari, hyytävä trilleri vakoilusta
ja kulissien takaisesta häikäilemättömästä koneistosta.
Uimari liikkuu eri
aikatasoissa, eri paikkakunnilla ja eri henkilöiden elämässä, mutta lukujen
otsikoita seuraamalla pysyy kyllä mukana. Tarina alkaa Damaskoksesta heinäkuussa
1980. Nimetön mies, jonka myöhemmin tajuaa amerikkalaiseksi vakoojaksi, hylkää
vastasyntyneen vauvansa työnsä vaarallisuuteen vedoten. Hän ei kuitenkaan pysty
antamaan itselleen anteeksi, vaikka etsiikin unohdusta vaarallisilla retkillään
maailman sota-alueilla. Ainoastaan uiminen uupumukseen asti auttaa ainakin
hetkeksi.
Se on epätodellista. Huimaavaa.
Se että joutuu vastatusten itsepetoksen kanssa. Se että seisoo vihdoin
alastomana itsensä edessä. Se että leijuu korkealla oman ruumiinsa, oman
teennäisen maailmansa yläpuolella.
Uimari alkaa myös epäillä tehtäviensä mielekkyyttä ja
oikeutusta. Näyttää siltä, että Yhdysvaltojen oma toiminta on usein ollut se
tekijä, joka on sysännyt liikkeelle koston ja terrorin kierteen.
Me niitämme sitä, mitä
olemme kylväneet. Sotaa, verta, valheita valheiden perään. Me kylvämme kaaosta
ja niitämme status quota.
Edetään vuoteen 2013. Ruotsalainen tutkija Mahmoud Shammosh huomaa
olevansa hengenvaarassa saatuaan sattumalta käsiinsä salaista aineistoa
amerikkalaisten Afganistanissa suorittamista erittäin raaoista kidutuksista.
Hän etsii apua entiseltä tyttöystävältään Klara Walldéenilta, joka toimii
Brysselissä EU-avustajana ja on sekä sisukas että nokkela nainen. Seuraa hurja
pakomatka pitkin Eurooppaa aina Ruotsin ulkosaaristoa myöten. Uhkaajat tuntuvat
kaikkivoipaisilta, mutta liittyykö Uimari tapahtumiin jollakin lailla?
Uimarin juonikuviot
ovat paljolti entuudestaan tuttuja, mutta uutta on esimerkiksi EU-lobbaajien kyyninen
kaupallinen toiminta. Vauhtia kirjassa riittää ja yllättäviä käänteitä, on kuin
elokuvaa seuraisi. Lauseet myötäilevät tapahtumia oivallisesti: kiihkeimmissä
tunnekuohuissa lyhyiden lauseiden rummutusta kunnes taas siirrytään
rauhallisempaan kuvailuun. Yllättävän runollistakin teksti on ja paikoin
pilkahtaa huumori:
Häneltä meni melkein
puoli tuntia laatia viesti, joka ei lopulta ollut kuin viisi riviä pitkä. Sen
jälkeen kesti neljännestunnin poistaa siitä kaikki, mikä voitaisiin tulkita
kaksimielisyyksiksi, epätoivoksi, menneisyyteen viittaamiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti