MAGGA, INGA: Varjonyrkkeilijä

Kustantaja: Like 2020

Lola on 14-vuotias hento tyttönen, joka rikkinäisestä perheestä ja äidin alkoholiongelmasta huolimatta pärjää koulussa ilman suurempia ponnisteluja. Haaveena Lolalla on menestyminen nyrkkeilijänä, joten hän etsiytyy määrätietoisesti kunnan urheilutoiminnan uudistajan Roman Barren tietoisuuteen ja onnistuukin saamaan tämän henkilökohtaiseksi valmentajakseen. Nyrkkeily tosiaan sopii Lolalle:

Parhaina hetkinä keskittymiseni oli niin täydellistä ja intohimoni nyrkkeillä niin valtavaa, että se tuntui luonnonvoimalta. Lyönnit iskeytyivät kuin tsunami vasten kivikkoa, vasten häntä, joka oli jaksanut olla luonani. Joka oli rajoittanut, vastustanut, mukautunut vastavoimaksi jokaiseen myrskyyni.

Roman Barre voi olla hyvä valmentaja, mutta miehenä hän on mätä. Lola ei taatusti ole ainoa nuori urheilijatyttö, jonka mies raiskaa, mutta vain Barren apuvalmentajan toimiva poika tuntuu tietävän tilanteesta ja yrittävän suojella tyttöjä. Kaikki asianomaiset vaikenevat.

Raiskauskaan ei saa Lolaa vielä menettämään luottamustaan Barreen, mutta huipputasoiseksi mainostetulla valmennusleirillä tapahtuu jotain, joka saa hänet lopettamaan rakastamansa harrastuksen kuin seinään. Jotain, joka liittyy Lolan ystävään ja harjoittelukumppaniin Annaan. Jotain, joka kalvaa häntä vielä vuosia myöhemminkin. Lolan nuoruudesta kertova osuus päättyy kuitenkin paljastamatta syytä.

   Oikeassa valossa nähdyt asiat ovat puoliksi kuviteltuja, aavistettuja. Mielikuvitus jatkaa sen mikä peittyy varjoon. Se että osaa kuvata varjon ei vielä lupaa, että varjon alla piilee jotakin. Jotakin todellista tai olematonta. Jotakin.

   Kaikki voi olla valhetta. Sana sanaa vastaan.

Kirjan toisessa aikatasossa ollaan nykyhetkessä lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Keskeisenä henkilönä tässä on Roman Barren tytär, kaksikymppinen kaunis Rebekka. Rebekka on lahjakas nyrkkeilijä ja isäänsä palvova tytär. Pientä kitkaa aiheuttaa vain se, että isä pyrkii valvomaan ja hallitsemaan Rebekkaa liikaa, lähes tunkeillen. Toisaalta vain isä tarjoaa Rebekalle turvallista vanhemmuutta, sillä mielenterveytensä kanssa kipuileva äiti ei siihen pysty.

Rebekka harrastaa nyrkkeilyn ohella myös kuvataiteita. Työväenopiston grafiikankurssilla Lola ja Rebekka kohtaavat, Lola opettajana ja Rebekka tiedonhaluisena oppilaana. Lolan tunteet kuohuvat, vanhat muistot palaavat mieleen sekasortoisina ja ristiriitaisina. Jos hän kertoo tietonsa Rebekalle, tapahtuuko se halusta suojella tyttöä vai halusta kostaa tämän isälle?

Rebekan läsnäolo sai minut voimaan pahoin. Kuinka hän oli niin tasapainoinen? Hän vaikutti onnelliselta ja menestyneeltä, ja se tuntui väärältä. Oli ristiriitaista, että joku niin hyvä ammensi elinvoimansa jostain niin pahasta, että se, mikä oli kuihduttanut minut, oli hänen onnensa juuri.

#metoo-hengessä kirjoitettu Varjonyrkkeilijä kertoo luottamuksesta ja luottamuksen pettämisestä, syyllisyydentunteesta ja pelosta, rakkaudesta ja vihasta. Kirja on hienosti rakennettu ja juoni kuin sotkuinen vyyhti, josta löytyy aina uusia langanpäitä. Yksityiskohdat löytävät toisensa ja tapahtumat kulkevat kohti ratkaisevia päätöksiä ja kipeitä käänteitä.

Rajun juonen lisäksi Varjonyrkkeilijä-teoksessa on kiinnostavaa myös tutustuminen kahteen hyvin erilaiseen harrastukseen. Ensinnäkin nyrkkeilyn maailmaan: monipuoliseen harjoitteluun, otteluihin valmistautumiseen ja tunteisiin ottelun aikana. Miten panna parastaan, jos vastaottelijana on hyvä ystävä? Miten kestää kipua? Miten hyväksyä häviäminen? Aika kaukana nyrkkeilystä luulisi kirjan toisen harrastuksen eli grafiikan olevan, mutta onko sittenkään? Teos antaa lyhyen katsauksen grafiikan eri lajeista ja käy läpi metalligrafiikan tekemisen eri vaiheita.

Inga Magga (s. 1983) on koulutukseltaan sekä taiteen maisteri että kirjallisuustieteen maisteri. Hän on myös suomenmestaruustasolla otellut thainyrkkeilijä. Esikoisromaanissa Varjonyrkkeilijä Maggan tiedot ja kokemukset yhdistyvät onnistuneella tavalla.